Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee; niin on jokaisen, joka on Hengestä syntynyt (Joh 3:8).

Kuluvan kesän aikana olen lukenut useita Jumalan palvelijoiden elämäkertakirjoja. Pääosin niiden tapahtumat ajoittuvat 1960–1980-luvuille. Silmiinpistävä huomio kirjoja lukiessa on ollut erityinen Jumalan Hengen toiminta. Heillä on ollut sitä jotakin, mitä kristillinen seurakunta kipeästi kaipaa.

Heillä ei ollut syvällistä tietoa kaikista teologisista totuuksista, mutta heillä oli jotakin sellaista, mitä mekin kipeästi kaipaamme. Heillä oli Pyhän Hengen väkevä läsnäolo ja toiminta. Heille Pyhän Hengen täyteys ja riippuvuus Jumalan Hengestä olivat elämän ja kuoleman kysymyksiä. Profeetallinen Jumalan sana oli se ase, jolla leikattiin ihmisviljaa Jumalan aittoihin. Heidän ainoana turvanaan oli polvitie, jolla etsittiin Herran sanaa Pyhässä Hengessä kuulijakunnalle jaettavaksi. Se kaikki oli yksinkertaista ja korutonta, mutta Jumala lausui toiminnan ylle aamenensa vahvistamalla sanan sitä seuraavien merkkien kautta. Sitä minunkin sydämeni kaipaa.

Raamattu sanoo: ”Tuuli puhaltaa, missä tahtoo.” Tekstin voisi kääntää, että Henki puhaltaa, missä tahtoo, sillä alkutekstin sana pneuma tarkoittaa sekä henkeä että tuulta. Kun Jumalan Henki puhaltaa, olemme astumassa sellaiselle alueelle, jossa kaikki tittelit ja ihmisarvot riisutaan, sillä Jumala kirkastaa oman kunniansa erilaisten astioiden kautta. Ihmiselle ei jää kerskauksen aihetta. Hän voi käyttää yhtä hyvin oppinutta ja oppimatonta. Tärkeintä on sydämen puhtaus ja nöyryys.

Jumalan Henki puhaltaa, missä tahtoo

Henki puhaltaa, missä tahtoo. Meillä ihmisillä on halu hallita kaikkea. On kuitenkin syytä muistaa, että hengellisessä todellisuudessa ihminen on sivuroolissa seuraamassa sitä, mitä Jumala tekee. Eräästä herätyksestä sanotaan, että se alkoi pappien kyyneleistä. Kukaan ei osannut arvata, miten Jumala sillä kertaa toimisi, mutta kun Jumalan sanan palvelijat saivat kohdata Herran, se muutti 1970-luvulla seurakuntakentän ilmapiiriä. Eräs toinen liikehdintä puolestaan alkoi hevostallilta koskettaen nuoren tytön kautta koko sen kaupungin elämää.

Jumala toimii, missä hän haluaa. Aito Pyhän Hengen työ kestää arvioinnin Jumalan Sanan valossa. Meidän tehtävämme olisi nöyrästi oppia aistimaan sitä ja seurata, millaista hedelmää se tuottaa. Tärkeimpiä hedelmiä ovat uudestisyntyneet ihmiset, kokosydäminen antautuminen ja pyhä elämä, joka kirkastaa Jumalaa. Meillä uskovilla on suuri vaara rutinoitua ja jäädä kiinni menneeseen, sellaiseen, mikä on meille tuttua ja turvallista ja sopii meidän kaavoihimme. Mutta kun Jumala ilmestyy, hänen ei tarvitse kysellä lupaa siihen, millä tavoin hän ilmestyy.

Anna Jumalan kääntää sinut siihen suuntaan, mistä Henki puhaltaa.

Eräs sananjulistaja oli Tanskassa puhujamatkalla. Majoittuessaan eräässä maatalossa hän huomasi läheisen kumpareen päällä tuulimyllyn. Se oli kaunis, mutta sen siivet eivät pyörineet. Hän kysyi talon isännältä syytä sen toimimattomuuteen. Isäntä sanoi: ”Lähdetään yhdessä katsomaan.”

He kävelivät pellon yli ja nousivat kummulle. Siinä tuulimylly seisoi uljaana, mutta kuitenkin toimettomana. Isäntä sanoi: ”Katso peräsintä.” Peräsin oli sidottu ketjulla kiinni niin, ettei se päässyt kääntymään tuuleen. Kerran tuuli oli puhaltanut oikeasta suunnasta, ja mylly oli sidottu siihen asentoon.

Meidän tehtävämme ei ole sitoa tuulta vanhaan suuntaan, vaan antaa Jumalan kääntää meidät siihen suuntaan, josta Henki nyt puhaltaa.

Jumalan Henki käyttää, ketä tahtoo

Jumala ottaa käyttöönsä, kenet tahtoo. Hän ottaa sen, mikä ei mitään ollut, ja tekee mitättömäksi sen, mikä jotakin on. Kun Jumala antoi 1900-luvun alussa Walesiin voimakkaan Hengen vuodatuksen ajan, hänen ei tarvinnut kysellä sen ajan hengellisiltä johtajilta, kenet hän sai ottaa käyttöönsä. Jumala valitsi itse nuoren, 28-vuotiaan Evan Robertsin, jota hän alkoi käyttää voimakkaasti tuon herätyksen eteenpäin viemisessä. Arvostelijoita varmasti löytyi Jumalan valintaan liittyen, mutta Jumalan valinta oli erilainen kuin ihmisten valinta.

Jumalan valinnat ovat aina olleet vastoin yleistä mielipidettä.

Daavid oli vähäisin veljiensä joukossa, Mooses kankeakielinen, Paavali seurakunnan vainooja ja Pietari epäonnistunut, Mestarinsa kieltänyt kalastaja. Jumalan kunnia kirkastuu parhaiten heikkojen ja epäonnistuneiden astioiden kautta, jotka olisivat epätodennäköisiä valintoja, jos ihmiset saisivat tehdä päätökset.

Sinä, joka koet olevasi vähäisin Jumalan kansan keskellä. Jumalalla on sinulle räätälöity, oma henkilökohtainen tehtävä. Oli tehtävä sitten suuri tai pieni, kaikista siunatuinta ja antoisinta on se, että saamme tehdä sitä, mitä Herra on meille varannut.

Jumalan Henki toimii, milloin tahtoo

Jokaisella asialla on määräaikansa tämän taivaan alla. On hengellisesti voimallisempia aikoja, ja niiden jälkeen on rakentamisen aika. Jokaisena ajanjaksona Jumalan Henki toimii tahtomallaan tavalla. Meidän tehtävämme olisi suunnata katseemme Jumalan puoleen ja odottaa, että Jumalan Henki valtaa jälleen sydämemme tekemään sitä, mitä aika vaatii.

23. syyskuuta 1857 alkoi herätys, joka kantoi nimeä amerikkalainen rukousherätys. Se oli Jumalan suvereenia toimintaa. Tuon herätyksen alkamisella on jonkinlaisia yhtymäkohtia tähän aikaan. Hengelliset johtajat alkoivat kokoontua yhteen keskustelemaan herätyksestä. Innostusta alettiin levittää seurakuntiin, ja rukoustunteja alettiin järjestää päivittäin. Kun nämä perustukset oli saatu kuntoon, tuli taloudellinen romahdus. Yrityksiä meni konkurssiin, ja ihmiset joutuivat paniikkiin. Tätä pidettiin Jumalan kaitselmuksena.

Kahden vuoden aikana Amerikassa tuli yli kaksi miljoonaa ihmistä uskoon. Tätä edelsi materialismin aika, joka oli temmannut myös uskovat mukaansa ja huolestutti vastuunsa tuntevia saarnamiehiä. New Yorkissa asui 800 000 ihmistä, joista noin 100 000 tuli uskoon. Erääseen baptistiseurakuntaan tuli kolmessa viikossa 2 000 jäsentä.

Älä halveksi sitä, mikä on vähäistä

Koska tämä kansa halveksii Siiloan hiljaa virtaavia vesiä, (Jes 8:6)

Meillä on tänään enemmän raamatunselitysteoksia kuin koskaan aikaisemmin. Meillä on tänään enemmän oppineita kuin koskaan aikaisemmin. Meillä on tänään tarjolla enemmän kaikenlaista inhimillistä kyvykkyyttä kuin koskaan aikaisemmin. Nämä eivät ole missään tapauksessa asioita, joita pitäisi halveksia. Meillä on kuitenkin suuri vaara tukeutua näihin inhimillisiin tukikeppeihin ja unohtaa kaikkein tärkein: Pyhä Henki.

Kaksi nuorta evankelistaa kohtasi kadulla erään korkeasti koulutetun miehen. He yrittivät saada hänet vakuuttuneeksi Jeesuksesta, mutta tämä korkeasti koulutettu mies halveksi evankelistoja. Toinen evankelista sai tilanteeseen erityistä viisautta Jumalalta ja sanoi: ”Kun olet noin viisas, niin kun menet kotiisi, polvistu ja rukoile, että Jumala ilmestyisi sinulle.” Jonkin ajan kuluttua tuo mies ilmestyi kokoukseen muuttuneena miehenä. Hän oli rukoillut tuon rukouksen ja oli tullut uskoon. Pyhä Henki oli tehnyt työn tuon miehen sydämessä.

Paavali oli oman aikansa oppinut ja korkeasti koulutettu mies. Hän kirjoitti kuitenkin jotakin sellaista, minkä tulisi olla myös meidän toimintamme perustana. Hän luopui tietoisesti siitä, mitä korinttilaiset ihannoivat: inhimillisen viisauden esittelemisestä ja loisteliaasta puheesta.

Niinpä, kun minä tulin teidän tykönne, veljet, en tullut puheen tai viisauden loistolla teille Jumalan todistusta julistamaan. Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna. Ja ollessani teidän tykönänne minä olin heikkouden vallassa ja pelossa ja suuressa vavistuksessa, ja minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan. (1. Kor. 2:1–5)

Muista, että Jumalan toiminta alkaa usein pienestä, sellaisesta, mikä näyttää heikolta ja vähäiseltä. Jumalan Henki käyttää ihmisiä heidän heikkoudestaan käsin. Vaikka sinulla ei olisi paljon tietoa etkä osaisi perustella asioita oikealla tavalla, mutta sinulla on Pyhä Henki, olet silloin astia jaloa käyttöä varten. Armolahjat ja jumalallinen viisaus eivät kuitenkaan asu itsessään suuressa oppineisuudessa, mutta eivät myöskään oppimattomuudessa. Ne asuvat Jeesuksen verellä pestyssä sydämessä, joka turvaa Herraan koko sydämestään.

Jumalan tuuli puhaltaa tänäänkin. Älkäämme yrittäkö ohjailla sitä, vaan antakaamme sen puhaltaa myös meidän elämäämme ja uudistaa meitä niin, että kaikkinainen välinpitämättömyys, helmasynnit ja toisten tuomitseminen puhalletaan pois ja antaudumme jälleen Jumalalle hänen ehdoillaan.

Teppo Lehtomäki