Kun Jeesus tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, hän itki sitä ja sanoi: ”Jospa sinäkin tänä päivänä tietäisit, mikä tuo rauhan! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu. Vielä tulevat sinun osaksesi päivät, jolloin vihollisesi saartavat sinut vallilla, piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta. He kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat sinun lapsesi eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, koska et tuntenut etsikkoaikaasi.” (Luukas 19:41–44) [tekstin lihavointi kirjoittajan]

Esikuvamme Jeesus Itki! Miksi hän itki? Hän itki Jerusalemia sen tähden, että juutalaiset eivät tunteneet Jumalan vierailuaikaa heidän keskellään. Jeesus näki Jerusalemin tulevan kohtalon ja se sai hänet itkemään. Itkeä, ei alkukielessä (klaio) tarkoita vain kyynelten vuodattamista, vaan itkemistä tuskaa tuntien. Se on voimakkain sana, jota itkusta voidaan käyttää. Näin Herramme itki. Mekin Jeesukseen uskovat tiedämme sen, että maailma on tuhoon tuomittu ilman Kristusta. Sen tulisi laittaa meidätkin itkemään.

Jeesus teki muutakin kuin vain itki.

Hän uhrautui, kärsi ja kuoli koko maailman puolesta. Hän kutsuu nyt meitä samaan. Kärsimään vaivaa evankeliumin tähden ja uhrautumaan, että maailma saisi kuulla sanoman pelastuksesta. Evankeliumin leviäminen vaatii uhrauksia ja kyyneleitä.

Helluntaiherätyksen pioneerilta kysyttiin, mikä oli hänen salaisuutena suureen herätykseen Azusa-kadun varrella Los Angelesissa. Tämä herätys sai aikaan helluntaiherätyksen syntymisen. Veli vastasi yhdellä sanalla: ”kyyneleet.” Uskovaiset itkivät aluksi omaa pahuuttaan, kuivuuttaan ja kovuuttaan. He särkyivät ja syntyi herätys. Kun sieluja alkoi pelastua, jälleen vuosivat kyyneleet. Oli vastakääntyneiden ja uskovaisten ilonkyyneleitä herätyksen johdosta. Voi meitä kuivasilmäisiä uskovia. (Kirjasta Ellei nisunjyvä kuole, Tapio Nousiainen.)

Muistan aina sen, kuinka Jumala laski erään kaupunginosan sydämelleni. Se tapahtui Lohjalla, jossa silloin asuin. Monia kertoja liikutuin ja itkin nuorten ja lasten puolesta, jotka olivat aivan hukassa. Kyyneleet vain valuivat poskiltani, kun ajattelin heitä ja rukoilin heidän puolestansa. Kun sitten menimme tuolle alueelle evankelioimaan, Jeesus alkoikin pelastaa siellä ihmisiä. Voi sitä riemua, kun sieluja pelastui.

Kokeilkaa kyyneleitä.

Pari kamppailevaa Pelastusarmeijan upseeria kirjoitti Pelastusarmeijan perustajalle, William Boothille. He kertoivat hänelle kokeilleensa kaikkia keinoja liikehdinnän aikaansaamiseksi, ja hän lähetti heille tämän niukkasanaisen vastauksen: ”Kokeilkaa kyyneleitä!” He tekivät niin ja saivat herätyksen.

Siunaten Markus