Maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Uutiset täyttyvät sodista, epävarmuudesta, taloudellisista kysymyksistä, turvallisuuskysymyksistä ja yhteiskunnan muutoksista. Moni miettii aivan tavallisia asioita: Mitä tapahtuu seuraavaksi? Mihin tämä kaikki on menossa? Entä oma elämäni – mikä on seuraava askel?
Myös pastorina olen joskus joutunut pysähtymään näiden kysymysten äärelle. Mitä seuraavaksi? Pitäisikö odottaa vai toimia? Onko tämä Jumalan avaama ovi vai pitäisikö minun vielä odottaa?
Silloin palaan usein yhteen Raamatun lupaukseen:
Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa; minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee (Ps. 32:8).
Tässä jakeessa on jotakin hyvin henkilökohtaista. Jumala ei sano vain, että hän tietää tien. Hän sanoo: ”Minä opetan sinulle tien.” Hän haluaa johdattaa ihmistä henkilökohtaisesti.
Kun emme tiedä, mihin olemme menossa, Jumala tietää suunnan
Me ihmiset haluaisimme mielellämme kartan. Olisi mukavaa, jos Jumala antaisi meille valmiin suunnitelman: tässä olet nyt, tästä käännyt, tuossa tulee pieni mutka ja ensi vuonna olet tuossa.
Mutta useimmiten Jumala ei anna koko karttaa. Hän antaa suunnan.
Aabraham lähti matkaan, vaikka hän ei tiennyt kaikkea tulevasta. Pietari astui veneestä veden päälle Jeesuksen sanan varassa. Usko ei tarkoita sitä, että kaikki on selvää. Usko tarkoittaa, että voin mennä eteenpäin, vaikka kaikki ei ole selvää.
Ehkä juuri tässä meidän on joskus vaikeinta luottaa Jumalaan. Haluaisimme tietää ensin ja sitten lähteä. Jumala sanoo joskus: lähde, niin minä näytän seuraavan askeleen.
Seuraavaa askelta varten tarvitaan harvoin koko elämän karttaa.
Joskus riittää, että tiedämme, mihin suuntaan meidän tulee ottaa seuraava askel.
Tietoa on enemmän kuin koskaan – mutta kuulemmeko Jumalaa?
Elämme aikaa, jolloin tietoa on enemmän kuin koskaan. Puhelin kertoo meille muutamassa sekunnissa, mitä maailmassa tapahtuu. Uutisia tulee jatkuvasti. Mielipiteitä on tuhansia. Joku kertoo, mitä pitäisi tehdä, toinen taas, miksi juuri sitä ei pitäisi tehdä.
Tietoa on paljon, mutta rauhaa ei välttämättä ole enemmän.
Siksi meidän on opeteltava uudelleen pysähtymään Jumalan eteen.
Jaakobin kirjeessä sanotaan:
Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan (Jaak. 1:5).
Tämä on valtavan rohkaiseva lupaus. Meidän ei tarvitse tietää kaikkea. Me saamme pyytää viisautta.
Ehkä meidän pitäisi joskus rukoilla näin:
”Herra, näytä minulle se, mikä minun tarvitsee tietää, ja auta minua jättämään sinun käsiisi se, mitä minun ei tarvitse tietää.”
Se rukous voisi vapauttaa paljon turhaa painoa sydämeltä.
Älä anna pelon tehdä päätöksiä puolestasi
Epävarmuus synnyttää helposti pelkoa. Ja pelko alkaa helposti tehdä päätöksiä puolestamme.
Raamattu sanoo:
Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen (2. Tim. 1:7).
Pelko sanoo: ”Älä lähde.”
Usko kysyy: ”Herra, mitä sinä sanot?”
Pelko sanoo: ”Entä jos kaikki menee pieleen?”
Usko sanoo: ”Jumala on kanssani myös silloin, kun en tiedä kaikkea.”
Usko ei tarkoita sitä, ettei koskaan pelottaisi. Se tarkoittaa, ettei pelko saa olla viimeinen sana.
Jos Jumala johdattaa, meidän ei tarvitse rakentaa koko elämäämme pelon varaan.
Kaikki sulkeutuvat ovet eivät ole tappioita
Joskus rukoilemme Jumalalta avointa ovea ja saammekin sulkeutuvan oven.
Se voi tuntua pettymykseltä. Mutta kaikki sulkeutuvat ovet eivät ole tappioita. Joskus ne ovat Jumalan suojaa.
Olemme kaikki joskus katsoneet taaksepäin ja ajatelleet: ”Onneksi tuo asia ei silloin onnistunut.” Vasta myöhemmin olemme ymmärtäneet, että Jumala näki pidemmälle kuin me.
Siksi johdatusta ei pidä arvioida vain sen perusteella, miltä jokin asia näyttää juuri nyt.
Tarvitsemme rukousta, Raamatun sanaa, Pyhän Hengen johdatusta ja joskus myös viisaita ihmisiä ympärillemme.
Jumala osaa johdattaa myös silloin, kun emme ymmärrä hänen tapaansa tehdä sitä.
Pyhä Henki haluaa edelleen johtaa
Jeesus sanoi Pyhästä Hengestä:
Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa. (Joh. 16:13)
Pyhä Henki ei ole vain oppi, josta puhumme seurakunnassa. Hän on Jumalan Henki, joka haluaa johdattaa meitä tänään.
Joskus johdatus voi olla hyvin arkinen:
”Soita hänelle.”
”Rukoile nyt.”
”Odota.”
”Mene.”
”Anna anteeksi.”
”Älä sano tuota.”
”Auta tuota ihmistä.”
Kaikki johdatus ei ole suurta ja näyttävää. Usein Jumalan johdatus tulee hiljaisena sisäisenä kehotuksena, joka sopii yhteen Raamatun kanssa.
Siksi meidän kannattaa opetella kuuntelemaan.
Ei vain puhumaan Jumalalle, vaan myös olemaan hiljaa hänen edessään.
Kaikkea ei tarvitse ratkaista tänään
Yksi tämän ajan suurista kiusauksista on yrittää ratkaista huominen jo tänään.
Jeesus sanoi:
Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa. (Matt. 6:34)
Tämä ei tarkoita sitä, ettemme saisi suunnitella tai olla vastuullisia. Se tarkoittaa, ettei meidän tarvitse kantaa huomista tämän päivän voimilla.
Tälle päivälle on oma armonsa.
Jos Jumala antaa meille huomisen, hän antaa myös huomisen armon.
Sinun tehtäväsi ei ole elää koko loppuelämääsi tänään. Sinun tehtäväsi on olla uskollinen tässä päivässä ja ottaa se askel, jonka Jumala näyttää nyt.
Menneisyys ei saa määrätä tulevaisuutta
Joskus johdatusta vaikeuttaa myös menneisyys. Olemme kokeneet pettymyksiä, tehneet virheitä tai ehkä jääneet kiinni siihen, mitä Jumala teki joskus aikaisemmin.
Paavali kirjoittaa:
Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen: unhottaen sen, mikä on takana, ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa. (Fil. 3:13–14)
On hyvä muistaa, mitä Jumala on tehnyt. Mutta meidän ei pidä rakentaa tulevaisuutta pelkästään eilisen varaan.
Siksi kysymys ei ole vain: ”Herra, mitä sinä teit silloin?”
Voimme kysyä: ”Herra, mitä sinä haluat tehdä nyt?”
Jumala on edelleen liikkeellä. Hän ei ole käyttänyt kaikkia mahdollisuuksiaan meidän elämässämme loppuun.
Jumala ei johda vain meitä – hän haluaa johtaa meidän kauttamme
Jumalan johdatus ei ole vain sitä, että minä löydän itselleni oikean suunnan.
Jumala haluaa johdattaa meitä myös siksi, että voisimme olla siunaukseksi toisille.
Ehkä sinun seuraava askeleesi on puhelu, joka rohkaisee jotakuta.
Ehkä se on anteeksianto.
Ehkä se on päätös palvella.
Ehkä se on uuden ihmisen kohtaaminen.
Ehkä se on rohkea askel, jonka olet jo pitkään tiennyt oikeaksi.
Jumala voi käyttää hyvin tavallista ihmistä hyvin tavallisessa tilanteessa.
Meidän ei tarvitse olla suuria ollaksemme käytettävissä.
Tarvitsemme vain sydämen, joka sanoo: ”Herra, tässä minä olen. Johdata minua.”
Jeesus ei vain näytä tietä – hän on tie
Kaiken tämän keskellä haluan palata kaikkein tärkeimpään.
Jeesus sanoi:
”Minä olen tie, totuus ja elämä.” (Joh. 14:6)
Jeesus ei ainoastaan näytä meille oikeaa tietä. Hän itse on tie.
Siksi uskovan tulevaisuuden turva ei viime kädessä ole siinä, että tiedämme, mitä ensi viikolla tapahtuu.
Turva on siinä, että tiedämme, kuka kulkee kanssamme.
Jos Jeesus on kanssani, minun ei tarvitse pelätä sitä, etten tunne koko reittiä.
Sinun ei tarvitse nähdä koko tietä
Ehkä juuri nyt joku lukee tätä ja miettii omaa tulevaisuuttaan.
Ehkä edessä on päätös.
Ehkä elämässä on odotusta.
Ehkä jokin ovi on sulkeutunut.
Ehkä olet rukoillut pitkään etkä vieläkään tiedä, mitä pitäisi tehdä.
Haluaisin muistuttaa sinua Psalmista 32:8:
”Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa; minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee.” (Ps. 32:8)
Huomaa viimeinen lupaus: ”Minun silmäni sinua vartioitsevat.”
Jumala näkee sinut.
Hän näkee myös sen, mitä et osaa sanoa ääneen. Hän tietää kysymykset, joita kannat sydämessäsi. Hän tietää tilanteen, jota muut eivät ehkä tunne.
Sinun ei tarvitse nähdä koko tietä, koska Jumala näkee sen.
Sinun ei tarvitse tietää kaikkea, koska hän tietää.
Sinun ei tarvitse hallita huomista, koska huominen on hänen käsissään.
Tähän aikaan tarvitaan luottamusta
Uskon, että tarvitsemme juuri nyt enemmän kuin koskaan tervettä luottamusta Jumalaan.
Emme sulje silmiämme maailman todellisuudelta. Emme myöskään teeskentele, ettei elämässä ole vaikeita asioita.
Mutta emme anna maailman epävarmuuden määrittää Jumalan luotettavuutta.
Kun uutiset käyvät liian raskaiksi, voimme sulkea hetkeksi puhelimen ja avata Raamatun.
Kun mieli on täynnä kysymyksiä, voimme mennä rukoukseen.
Kun emme tiedä, mitä tehdä, voimme sanoa:
”Herra, tässä minä olen. Mitä sinä haluat sanoa minulle? Mihin suuntaan minun tulee ottaa seuraava askel?”
Ja sitten voimme kuunnella.
Ehkä emme saa koko vastausta.
Mutta ehkä saamme tarpeeksi valoa seuraavaa askelta varten.
Lopuksi
Me emme ehkä tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Mutta tiedämme, kuka pitää tulevaisuutta käsissään.
Psalmissa 32:8 Jumala sanoo:
”Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa; minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee.” (Ps. 32:8)
Se riittää.
Sumu voi peittää tien meidän silmiltämme, mutta se ei peitä tietä Jumalan silmiltä.
Siksi voit jatkaa matkaa.
Yksi askel kerrallaan.
Yksi rukous kerrallaan.
Yksi kuuliaisuuden askel kerrallaan.
Jeesuksen kanssa.
Jumala tietää suunnan.
Ja kun hän johtaa, sinun ei tarvitse nähdä koko tietä.
Siunaten,
Santtu Theslund
