Tiedätkö, missä me uskovat olemme erityisen hyviä? Vertailussa.
Me vertailemme itseämme toisiimme. ”Minä en osaa rukoilla, minulla ei ole sitä armolahjaa, minulla ei ole lauluääntä, minulla ei ole sitä eikä tätä.” Tiedätkö, että sinulla olisi ne kaikki, jos se olisi Jumalan tahto sinun kohdallasi.
Äskettäin meillä oli Jumalan kohtaamisen viikonloppu, jonka aikana minulle tuli sellainen kaipuu, että kunpa minullakin olisi profetoimisen ja ilmestysten lahja, jolla voisin rohkaista ihmisiä. Tunsin pientä kateutta: ”Voi, kun minä en ole tuollainen kuin Harri. Miksi minulla ei voisi olla tuota lahjaa?” Rukoilin ja pyysin sitä Jumalalta.
Jonkin ajan kuluttua eräs henkilö rukoili puolestani. Hän sai myös tiedon sanat, että Herra ei anna minulle pyytämääni lahjaa siksi, että tarvitsisin myös muita.
Eikö ole erikoista, että me keskitymme aina siihen, mitä meillä ei ole? Jumalan maailmassa Jumala katsoo siihen, mitä meillä on.
Jeesus kysyi opetuslapsilta: ”Montako leipää teillä on?” He vastasivat, että pienellä pojalla on viisi leipää ja kaksi kalaa. Enempää ei tarvittu. Jumalan siunauksen voimasta ne riittivät 5 000 miehelle, ja lisäksi naisille ja lapsille.
Pienen pojan leivät riittivät.
Vuonna 1857 New Yorkissa vaikutti mies nimeltä Jeremia, joka rakasti Jeesusta syvästi. Hän halusi antaa koko elämänsä Jeesuksen palvelemiseen, mutta hänestä tuntui, ettei hän voinut tehdä juuri mitään Herransa eteen. Jumala antoi hänelle syvän tuskan sieluista. Jeremia kutsuttiin evankelistaksi erääseen seurakuntaan, hän alkoi kävellä kaduilla, tapasi ihmisiä ja jakoi heille traktaatteja. Hän ei saanut kuitenkaan juuri mitään näkyvää aikaan.
Silloin Jumala laski hänen sydämelleen rukoilemisen. Jeremia painatti traktaatteja, joissa ihmisiä kutsuttiin rukoilemaan yhdessä seuraavana keskiviikkona. Kun keskiviikko koitti, Jeremia oli paikalla yksin, mutta hän tiesi, mistä idea oli lähtöisin, ja siksi hän myös alkoi rukoilla yksin. Puolen tunnin päästä sisään tuli viisi ihmistä, ja he rukoilivat yhdessä. Seuraavalla viikolla heitä oli jo 40, sitä seuraavalla 120, ja kuuden kuukauden kuluttua kaupungissa oli yli 5 000 rukousryhmää. Kahden seuraavan vuoden aikana siunaus levisi ympäri Yhdysvaltoja niin, että 15 000 amerikkalaisessa kaupungissa vietettiin päivärukoushetkiä. Tämä rukousherätys oli osaltaan vaikuttamassa Azusa-kadun ihmeen syntymiseen – ihanaan herätykseen, johon Jumala ei tarvinnut suuria saarnamiehiä.
Jumala tarvitsi vain yhden miehen, joka halusi rukoilla ja teki vain sen, minkä Jumala laski hänen sydämelleen. Mitään muuta ei tarvittu.
Nuori mies Jumalan käytössä
Nuori mies muutti 1970-luvulla opiskelemaan Etelä-Pohjanmaalle. Hän koki syvää heikkoutta siitä, ettei hän ollut Jumalan käytössä. Eräänä viikonloppuna hän lähti Jyväskylään nuortenpäiville, jossa tapahtui jotain merkittävää: Jumalan palvelija laski kätensä hänen ylleen ja sanoi:
”Poikani, älä häpeä evankeliumia, sillä siinä on Jumalan voima.”
Seuraavalla viikolla matematiikan tunnilla hänen selkäänsä tökättiin kynällä. Kun hän kääntyi, takana istuva nuori mies pyysi:
”Voitko rukoilla puolestani, että tulisin uskoon?”
Tämä synnytti ketjureaktion. Nuoria alkoi pelastua yksi toisensa jälkeen. Kun kevät koitti, uskoon tulleita nuoria oli niin paljon, että heistä voi muodostaa ihmisketjun koulun ympäri.
Mitä oli tapahtunut?
Ensin oli yksi nuori mies, joka oli antanut Jumalalle sen, mitä hänellä oli. Se riitti Jumalalle. Hän oli otollinen Jumalan käyttöön sellaisena.
Sinun ei tarvitse olla kukaan muu kuin sinä itse
Juuri sellaisena, ainutlaatuisena persoonana, Jumala käyttää sinuakin. Herra käyttää sinua kaikkine vikoinesi ja puutteinesi. Käyttökelpoisuuden vaatimus on sydämen puhtaus, jonka Jeesuksen veri lahjoittaa.
Pietari piti kerran yhden saarnan – ja 3 000 ihmistä pelastui. Ei tarvittu kuin yksi puhe, jonka Pyhä Henki voiteli.
Jumala ei tänäänkään etsi suuria Jumalan miehiä ja naisia. Hänelle riittää pieni ihminen, joka elää uskonsa todeksi arjen keskellä.
Usko ei ole suorittamista…
Jotkut ihmiset odottavat jatkuvasti jotain uutta ja ihmeellistä, aina pitäisi olla jokin uusi juttu meneillään: Tänään pitää rukoilla enemmän. Huomenna pitää paastota lisää. Ylihuomenna pitää antautua enemmän. Yliylihuomenna pitää täyttyä väkevämmin Pyhällä Hengellä.
Lopulta huomaamme, että olemme oman yrittämisen tiellä. Tehdään ”itse”-herätys, joka näkyy, kuuluu ja haisee. Lihan käry on valtava, kun ihmiset palavat loppuun yksi toisensa jälkeen. Ihmiset ovat kireitä kuin viulunkielet, kun yritetään niin kovasti.
…Jumalan valtakunnassa asiat syntyvät!
Se, mitä tehdään, pitäisi olla lähtöisin Jumalan maailmoista. Toimintaa ei pyöritetä toiminnan tähden, vaan Jumalan valtakunnan eteenpäin menemiseksi.
1850-luvulla David Livingstone meni vaikeana aikana yksin pimeimpään Afrikkaan lähetystyöhön. Pian lähetysjärjestö lähetti hänelle viestin: ”Meillä on täällä ihmisiä, jotka haluaisivat liittyä seuraasi. Mikä on helpoin tie luoksesi?”
David vastasi:
”Jos he etsivät helpointa tietä, käskekää heidän jäädä Englantiin. Minä haluan tänne ihmisiä, jotka tulevat, vaikkei olisi tietä ollenkaan!”
Tänään etsitään helppoa elämää
Korkea elintaso, monet elämää helpottavat apuvälineet, säännölliset tulot ja asioiden mutkaton ja nopea hoitaminen – olemme niin tottuneita kaikkeen tähän hyvään.
Ikävä kyllä, tämä elämän helppous näkyy myös seurakunnissa. Monilla paikkakunnilla työ ei etene. Uskovat ovat jääneet mukavuusvyöhykkeelle, ja palvelukseen astumien koetaan suurena vaatimuksena.
Jumala kysyy tänään sinulta: ”Mitä sinulla on?”
Älä vastaa: ”Mutta kun minulla ei ole sitä eikä tätä.” Jumala kysyy vain sitä, mitä sinulla on. Jumala haluaa, että asioit niillä lahjoilla ja talenteilla, jotka sinulla on.
Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: ”Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut. Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.” (Matt. 25:24–25)
Tämä mies piilotti leiviskän väärän jumalakuvansa tähden. Hän pelkäsi, että hän epäonnistuu. On tärkeää muistaa, että Jumalan valtakunnan työ on ”Jumalan työtä meissä, hänen valtakunnassaan”, meidän ei tarvitse pelätä epäonnistumista, sillä hän onnistuu meissä, kun annamme hänelle sen, mitä meillä on.
”Sitkun” ansa
Elämme usein ”sitkun”-ajattelun kanssa: ”Sitkun saan rohkeutta.” ”Sitkun saan sen ja sen armolahjan.” ”Sitkun…” Lopulta huomaat, että ”sitkun” ei koskaan toteutunut. Elämä valui kuin tiimalasin hiekka.
Sinulla on jo lahjoja ja kykyjä:
Sinä osaat auttaa. Sinä osaat leipoa. Sinä osaat rakastaa. Sinä osaat palvella. Sinä osaat kuunnella. Sinä osaat kirjoittaa. Sinä osaat laulaa. Sinä osaat organisoida. Sinä osaat pitää asioita järjestyksessä. Sinä osaat lohduttaa. Sinä osaat hoitaa käytännön asioita.
Arvokkaat lahjat Jumalan valtakunnassa
Nämä ovat valtavia avuja Jumalan valtakunnassa. Katsomme usein vain hengellisiksi miellettyjä asioita, kuten rukousta, todistamista, paastoamista, Raamatun lukemista ja seurakunnassa käymistä. Ne ovat tärkeitä, mutta tänään haluan avata silmäsi näkemään myös kaikki muut lahjat ja kyvyt, joita sinulla on.
Minulle Jumala on armostaan antanut valtavia apuja tähän työhön. Ensimmäisenä mainittakoon vaimoni, joka osaa hoitaa käytännön asioita. Lisäksi Jumala on antanut hallitukseen monia multitalentteja, jotka ovat olleet suurena apuna. He ovat paljon parempia ja osaavampia kuin minä. Kiitos Herralle, että hän on antanut heidät avukseni. Meidän ei tarvitse tehdä ja osata kaikkea
Mooses vastasi apelleen: ”Kansa tulee minun luokseni kysymään Jumalalta neuvoa. Kun heillä on jokin riita-asia, he tulevat minun luokseni, ja minä ratkaisen heidän riitansa ja ilmoitan heille Jumalan säädökset ja lait.”
Niin Mooseksen appi sanoi hänelle: ”Siinä sinä et menettele viisaasti. Sinä uuvutat sekä itsesi että tämän kansan, joka on kanssasi; sillä tämä tehtävä on sinulle liian raskas, etkä sinä voi sitä yksin toimittaa.
Kuule nyt, mitä minä sanon. Minä neuvon sinua, ja Jumala on oleva sinun kanssasi. Ole sinä kansan edusmies Jumalan edessä, ja saata heidän asiansa Jumalan eteen. Opeta heille säädökset ja lait, ja neuvo heille tie, jota heidän on kuljettava, sekä mitä heidän on tehtävä. Mutta valitse koko kansasta kelvollisia, Jumalaa pelkääviä, luotettavia ja väärää voittoa vihaavia miehiä ja aseta heidät tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päämiehiksi. Nämä tuomitkoot kansaa joka aika. Kaikki suuret asiat he saattakoot sinun tietoosi, mutta kaikki vähäiset asiat ratkaiskoot itse.
Huojenna näin jotakin itseltäsi, ja kantakoot he kuormaa kanssasi.” (2. Moos. 18:15–22)
Jumalan antamat apuvälineet
Mooses ei olisi selviytynyt tehtävästään, jos hänen rinnallaan olisi ollut vain rukoilijoita ja rohkaisijoita – nämä olivat toki äärimmäisen tärkeitä. Hän sai avukseen henkilön, jolla oli kyky organisoida. Tämä toi Mooseksen elämään valtavan helpotuksen.
Voi helposti muodostua ongelmaksi, että pelkäämme niitä, jotka ovat meitä pätevämpiä ja lahjakkaampia. Emme huomioi heitä, koska koemme heidät uhaksi. Kuitenkin juuri tällaiset ihmiset ovat Jumalan lahjoja, annettuja täydentämään meitä ja tätä työtä varten.
Itse en olisi selviytynyt pelkällä metallialan koulutuksella tässä työssä. Jumala on antanut armoa armon päälle, mutta tämä armo on ilmestynyt käytännössä niin, että hän on tuonut rinnalleni lahjakkaita ihmisiä, jotka ovat täydentäneet omia puutteitani.
Nöyryyden merkitys
Meidän tulee olla nöyriä kysymään neuvoa ja pyytämään apua meitä pätevämmiltä ihmisiltä. Saatamme ajatella, että kyllä me osaamme, mutta todellisuudessa emme osaa kaikkea. Jumalalla on ihmisiä, joilla on mitä hienoimpia kykyjä palvella hänen valtakuntaansa. Meidän tehtävämme on vain valjastaa nämä kyvyt Jumalan käyttöön.
Vaikka Jumala voi antaa poikkeuksellisesti yliluonnollista viisautta asioiden hoitamiseen, tämä ei ole välttämättä hänen ensisijainen tapansa toimia, sillä hän on jo voinut antaa rinnallemme osaavia ihmisiä.
Käytä sitä, mitä sinulla on
Ehkä tunnet itsesi riittämättömäksi rukoilemaan tai todistamaan. Mutta voit olla se puuttuva palanen, jolla on kyky organisoida ja hallita, laittaa käytännön asiat järjestykseen. Sinulla voi olla erityinen kyky rohkaista, kuunnella ja jakaa Jumalan Hengen viisauksia. Ehkä osaat tehdä jotain, mitä kukaan muu seurakunnassa ei osaa.
Jumala haluaa rohkaista sinua käyttämään juuri niitä lahjoja, jotka hän on sinulle antanut.
Jumala on voimallinen ottamaan käyttöön sen, mitä sinulla on. Jos hän tarvitsisi jotain muuta, hän antaisi sen sinulle. Sinun ei tarvitse yrittää olla yhtään enempää kuin olet. Jumala tietää, millaista tekoa me olemme.
Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi (Ps. 103:14).
Miksi Jumala ei voisi käyttää sinua?
Abraham oli vanha. Iisak oli haaveilija. Joosef oli hyväksikäytetty. Mooses änkytti. Gideon pelkäsi. Jeremia ja Timoteus olivat liian nuoria. Daavid oli avionrikkoja ja murhaaja. Elia oli itsetuhoinen. Jesaja saarnasi alasti. Noomi oli leski. Job joutui konkurssiin. Johannes Kastaja söi ötököitä ja oli erikoinen kummajainen. Martta murehti kaikesta. Sakkeus oli liian pieni. Timoteuksella oli mahavaivoja. Ja nyt viimeistään kaikkien niiden selityksien olisi lopultakin loputtava, miksi Jumala ei voisi käyttää sinua, sillä hän käytti jopa Lasarusta, joka oli kuollut!
Eikö hän voisi käyttää sinuakin?
Teppo Lehtomäki
