“Missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi; autuas se, joka noudattaa lakia.” (Sananl. 29:18)
Ilman ilmestystä, profetiaa tai näkyä (kuten se on käännetty Raamattu kansalle -raamatunkäännöksessä) kansa käy kurittomaksi. Näky on toivottu tulevaisuuden tila. Monet organisaatiot, yritykset ja yhteisöt omaavat näyn toiminnalleen – julkilausutun tavoitteen, johon he haluavat päästä.
Mutta meille, jotka uskomme Jeesukseen ja kuulumme kristilliseen seurakuntaan, näky on sidottu Jumalan puheeseen. Ilman sanaa Jumalalta eksymme helposti. Ilman ilmestystä se, mitä teemme, jää vain inhimillisiksi mielipiteiksi ja ponnistuksiksi.
Meidän täytyy etsiä Jumalaa, jotta löytäisimme hänen tahtonsa ja tiensä eteenpäin. Meidän täytyy rukoilla armoa, että voisimme sekä kuulla että tehdä hänen tahtonsa meille. Silloin olemme kuin mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Silloin talo voi seistä lujana kaikkien trendien ja tuulten, kaikkien olosuhteiden ja haasteiden keskellä.
Ennen kuin Jeesus lähti opetuslastensa luota, hän antoi heille tehtävän, jota arkikielessä kutsutaan lähetyskäskyksi: “Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni…” Se on “näkyjen näky”. Kaiken, mitä teemme, tarkoitus on viime kädessä tehdä ihmisiä Jeesuksen opetuslapsiksi, opettaa ja rohkaista heitä seuraamaan Jeesusta.
Mutta paikallisen seurakunnan täytyy kuunnella, millä tavalla sen tulisi toteuttaa tuota tehtävää. On helppoa vilkuilla muualle ja yrittää toteuttaa omassa yhteisössä sitä, mitä muut tekevät, mutta se ei yleensä kanna hedelmää. Se, mikä toimii toisille, ei toimi automaattisesti kaikille.
Kun israelilaiset kulkivat kuivaa maata pitkin Kaislameren läpi, faraon armeija otti itsestäänselvyytenä, että hekin voisivat seurata perässä samalla tavalla. Mutta kuten tiedämme, niin ei käynyt. Tie, jota israelilaiset kulkivat, oli heidän tiensä – ja he kulkivat sen Jumalan puheen perusteella.
Jumalan sana on henki ja elämä. Jumalan sana on kallisarvoinen. Hänen puheensa on kuin peltoon kätketty aarre, kuin kallisarvoinen helmi.
Ajattele, jos ymmärtäisimme, mitä hänen sanansa voi saada aikaan. Hän sanoi – ja se tapahtui luomisen aamuna. Samalla sisäisellä voimalla se vaikuttaa myös meissä tänään. Autuas se, joka ottaa vaarin Herran opetuksesta.
Joskus meillä on taipumus suhtautua hänen sanaansa kevyesti. Otamme itsestäänselvyytenä, että asiat tapahtuvat automaattisesti. Meidän tehtävämme on kuunnella ja sitten ottaa vaari siitä, mitä Hän sanoo – antaa Sanan laskeutua sydämeemme ja rukouksessa antaa sen kasvaa ja muuttua toiminnaksi.
Siunattua syksyä teille jokaiselle! Saakoon näky ja visio vallata meidät tekemään niin kuin Herramme meitä opetti.
Santtu Theslund
