Paikallisseurakunta on epätäydellisyydestään ja kaikista puutteista ja virheistä huolimatta Jumalan väline sille, että Hänen valtakuntansa leviäisi ja laajenisi. Eikö jokainen seurakunta tahdo aktiivisesti olla mukana tekemässä Jeesusta tunnetuksi, rakastetuksi ja seuratuksi omalla alueellaan. Jeesus on seurakunnan lainmukainen omistaja. Hän on ostanut sen omalla verellään. Kun Hän rakentaa seurakuntaa, ei mikään voi saada sitä kaatumaan.
Paavalin kirjeissä saamme hyvää opetusta seurakunnan toiminnasta ja sen säännöistä. Käyttäen apunaan monia hyvin puhuvia kuvauksia Paavali antaa erilaisia näkökulmia seurakuntaelämästä: seurakunta ruumiina, seurakunta hengellisenä kotina ja seurakunta temppelinä jne.
Seurakunta on yksi ruumis
Seurakuntaa verrataan ruumiiseen, jossa Jeesus on pää ja me olemme ruumiinjäseniä yhdessä ja samassa ruumiissa. Jeesukseen uskovina me olemme yhdistettyinä Häneen ja samalla kertaa yhdistettyinä toinen toisiimme. Jeesukselta tulevat toimintaohjeet.
Jeesus johtaa meitä Pyhän Hengen avulla, hermoston kaltaisena, jonka impulssit ulottuvat joka jäseneen. Hän koordinoi ruumista, niin että kaikki eri jäsenet voivat toimia yhtenä ruumiina ykseydessä ja harmoniassa. Samalla tavalla kuin ruumiissa on monta jäsentä, olemme me erilaisia ja meillä on erilaiset toiminnot. Mutta yhdessä me palvelemme ruumista sillä lahjalla ja toiminnalla, joka meillä on. Kaikkia tarvitaan. Kenenkään ei anneta jäädä ulkopuolelle. Jokainen jäsen on tärkeä ja täyttää tehtävänsä. Jos yksi jäsen kärsii, niin koko ruumis kärsii. Kun yksi jäsen saa kunniaa, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa.
Me kuulumme yhteen, ja meillä on yhteinen tehtävä.
Seurakunta on hengellinen koti
Me olemme perhettä. Jumala on Isämme, Jeesus veljemme, ja me olemme kaikki keskenämme sisaria ja veljiä. On etuoikeus olla kutsuttu vieraaksi johonkin. On ilo saada olla hyvien ystävien seurassa, mutta mikään ei voita kotiintuloa. Kotona saan kaikkea sitä mitä tarvitsen: ruokaa, lepoa, huolenpitoa, rohkaisua ja kasvatusta. Kotona olen turvassa, ja huolimatta siitä, mitä tapahtuu, saan rakkautta ja hyväksyntää, joka ylittää paljolti sen, mitä kohtaamme kodin ulkopuolella. Meidät ihmiset on luotu Jumalan toimesta Hänen kuvakseen elääksemme Hänen täydellisessä läsnäolossaan. Moni ihminen on kuitenkin jättänyt Isän kodin etsiäkseen onnea vieraalta maalta. Mutta jokainen päivä on lahja Jumalalta, mahdollisuus kääntyä takaisin kotiin ja yllättyä siitä äärettömästä rakkaudesta ja armosta, joka Isällämme on.
Seurakunta on temppeli
Seurakunta-temppeli on Jumalan rakennus ja asumus, mutta sitä ei tule tulkita sillä tavalla väärin, että Jumala asuisi ihmiskäsin rakennetussa talossa, joka on kiveä ja puuta. Ei, vaan temppeli kertoo paikan Jumalan läsnäololle. Temppeli on se paikka, missä Pyhä Henki asuu.
Me, jotka olemme laittaneet uskomme ja toivomme Jeesukseen Kristukseen, olemme se temppeli. Jumala asuu meissä. Me olemme jokainen Pyhän Hengen temppeleitä yksilöinä, mutta myös yhteisesti. Jeesus sanoo:
Missä kaksi tai kolme on kokoontunut minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.
Seurakunnalla on vielä yksi ulottuvuus jota ei voi saavuttaa tai kokea omin voimin. Siksi tarvitsemme seurakuntaa. Elävinä kivinä tulee meidän antaa liittää itsemme yhteen pyhäksi Jumalan hengelliseksi huoneeksi. Kun me kokoonnumme Jumalan edessä, Hän ilmentää läsnäolonsa meidän yhteydessämme. Ajattele… Sinä et mene seurakuntaan – sinä olet seurakunta. Ettekö tiedä että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä, kysyy Paavali.
Kysymys haastaa meidät elämään arvollisesti Hänessä, joka asuu meissä.
Kaikki edellä kirjoitettu kuulostaa todella hyvältä, mutta onko se todellakin niin tänä päivänä? Onko seurakunta kotimme ja ovatko sen jäsenet perheväkeämme? En usko, että monikaan haukkuu ja moittii kotiaan tai omia perheenjäseniään kaikille perheen ulkopuolisille. Eivätkö perheenjäsenet pidä huolta toisistaan ja puolusta perhettään ulkopuolisilta uhkilta?
Juuri Malawista kotiin tulleena mietin, että Afrikassa sain nähdä, kuinka seurakunta merkitsee heille todella paljon. Siellä oltiin valmiita istumaan useita tunteja sanan opetuksessa, kukaan ei katsonut 30 minuutin päästä kelloa, että pääsisipä jo kotiin. Kaikki viihtyivät yhdessä Jumalan sanan äärellä ja ylistyksessä, heistä oikein huokui yhteisöllisyys, he olivat kaikki yhtä perhettä. Jotkut tulivat useiden tuntien kävelymatkan päästä seurakuntaan, täällä me valitsemme, lähdemmekö tänään seurakuntaan, jaksaakohan sitä? Kukahan siellä tänään puhuu? Jne.
Jos uskot Jeesukseen, mutta sinulla ei ole tällä hetkellä kristittyjen yhteyttä, suositukseni sinulle on, että hakeudu seurakuntaan kristittyjen veljien ja sisarien seuraan. Kaikki raamatullinen opetus tapahtuu yhteydessä muiden kanssa.
Jumala siunatkoon sinua, ja tervetuloa kotiin!
Santtu Theslund
