Kesässä on jotain erityistä.
Ehkä se on valon määrä, lintujen laulu aikaisin aamulla tai se, kuinka järven pinta tyynenä heijastaa taivasta. Kesä tuntuu kutsuvan meitä hidastamaan. Luonto ei kiirehdi, mutta silti kaikki kasvaa. Kukat eivät kilpaile keskenään, puut eivät yritä kasvattaa lehtiään nopeammin kuin naapurinsa. Kaikki tapahtuu Jumalan määräämässä rytmissä.
Silti me ihmiset olemme usein toisenlaisia.
Vaikka kalenteri täyttyy lomista, sydän ei aina löydä lepoa. Joskus lomakin muuttuu suorittamiseksi. Pitäisi matkustaa, remontoida, tavata sukulaisia, hoitaa piha, grillata, ehtiä mökille ja vielä levätäkin. Kesän lopussa voimme huomata olevamme väsyneempiä kuin sen alussa.
Raamattu puhuu levosta paljon syvemmin kuin vain vapaapäivänä. Jumalan lepo ei ole pelkästään sitä, että työt jäävät hetkeksi taakse. Se on sydämen lepoa – turvallisuutta Jumalan läsnäolossa.
Jeesus sanoo:
Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon (Matt. 11:28).
Huomaatko, ettei Jeesus sano: ”Kun olet saanut kaiken valmiiksi, tule sitten.” Hän kutsuu juuri väsyneitä. Hän kutsuu niitä, joiden voimat ovat vähissä ja joiden sydän kaipaa rauhaa.
Moni ajattelee, että lepo täytyy ansaita. Että ensin pitää tehdä kaikki tehtävät loppuun ja vasta sitten saa hengähtää. Mutta Jumalan valtakunnassa järjestys on toisenlainen. Hän kutsuu meidät ensin lepäämään Hänessä, jotta jaksaisimme elää sitä elämää, johon Hän meidät kutsuu.
Kesä tarjoaa siihen ainutlaatuisen mahdollisuuden.
Kun istut laiturilla, kävelet metsäpolulla tai katsot auringonlaskua, pysähdy hetkeksi. Anna luonnon muistuttaa Luojastaan. Jokainen tuulenhenkäys kertoo Jumalan uskollisuudesta. Jokainen kukka julistaa Hänen luomisvoimaansa. Jokainen uusi aamu todistaa siitä, että Hänen armonsa on jälleen uusi. Valitusvirsissä sanotaan:
Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut: se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa (Valit. 3:22–23).
Nämä sanat kirjoitettiin keskellä vaikeita aikoja. Silti niiden keskeltä kuuluu toivon ääni. Jumalan uskollisuus ei riipu vuodenajoista eikä elämäntilanteistamme. Hän pysyy samana myös silloin, kun omat voimamme vaihtelevat.
Kesä muistuttaa myös luottamuksesta.
Jeesus kehotti opetuslapsiaan katsomaan taivaan lintuja ja kedon kukkia. Linnut eivät varastoi tulevaisuuttaan varten, eivätkä kukat murehdi ulkonäköään. Silti taivaallinen Isä pitää niistä huolen.
Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa. (Matt. 6:34 )
Tämä ei tarkoita välinpitämättömyyttä tai vastuun pakoilemista. Se tarkoittaa sitä, ettei meidän tarvitse kantaa huomisen taakkaa jo tänään. Jumala antaa voiman tähän päivään. Huomisen voimat Hän antaa huomenna.
Usein rauha ei synny siitä, että olosuhteet muuttuvat täydellisiksi. Rauha syntyy siitä, että tiedämme, kenen käsissä olemme.
Psalmin kirjoittaja sanoo kauniisti:
Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa. Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden. (Ps. 23:2–3)
Huomaa, että paimen johdattaa. Lampaan tehtävä ei ole löytää vihreitä niittyjä omin voimin. Sen tehtävä on seurata paimenta. Sama koskee meitä. Emme aina tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan, mutta tunnemme Hänet, joka kulkee edellämme.
Ehkä juuri tänä kesänä Jumala kutsuu sinua hiljentymään enemmän kuin suorittamaan. Ehkä Hän haluaa muistuttaa, ettei elämäsi arvo riipu aikaansaannoksistasi, vaan siitä, että olet Hänen rakas lapsensa.
Joskus kaikkein hengellisin asia, jonka voimme tehdä, on pysähtyä. Sulkea hetkeksi puhelin. Avata Raamattu. Rukoilla. Kuunnella lintujen laulua ja antaa sydämen levätä Jumalan läsnäolossa.
Kesä menee nopeasti ohi. Päivät lyhenevät jälleen, arki palaa ja kalenterit täyttyvät. Mutta se rauha, jonka Kristus antaa, ei kuulu vain lomaan. Se kantaa myös syksyn kiireissä ja talven pimeydessä.
Jeesus lupasi opetuslapsilleen:
Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. (Joh. 14:27)
Se on rauha, jota ei voi ostaa eikä ansaita. Se on lahja.
Toivon, että tämän kesän aikana löydät hetkiä, jolloin kiire hiljenee ja sydän kuulee jälleen Jumalan lempeän äänen. Muista, että Hän ei ole lomalla. Hän kulkee rinnallasi aurinkoisina päivinä, sadepilvien alla ja kaikissa elämän vuodenajoissa.
Levähdä Hänen läsnäolossaan. Siellä sielu löytää kodin, voiman ja rauhan. Siellä alkaa todellinen lepo.
Teitä kaikkia siunaten
Santtu Theslund
