Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen (1. Kor. 13:1).
Monia on uskon tielle opastanut lapsuudessa koettu läheisyys ja lämpö. Omat vanhemmat tai isovanhemmat, kummitäti, opettaja, naapurin setä tai täti tai muut tutut ovat jättäneet rakkauden jäljen.
Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä (1. Kor. 13:4).
Minulla on uskonystäviä, jotka ovat viime aikoina päätyneet tilanteisiin, joissa ovat rohkaistuneet puhumaan ja todistamaan Jeesuksesta. He ovat kuvailleet, että näissä tilanteissa on syntynyt yhteys toiseen ihmiseen. Jumala on joskus huomaamatta syventänyt tilanteen toista henkilöä syvästi arvostavaksi, jossa hänet voi kohdata tärkeänä ja rakkaana pitäen. Yksi ystävistäni sai auttaa erästä henkilöä ottamaan Jeesuksen vastaan omaksi Vapahtajakseen muutama päivä sitten.
Rakkaus ei etsi omaansa (1. Kor. 13:5).
Eilen keskustelin vanhan ystäväni kanssa, joka mietti, onkohan hän todistanut liian vähän uskostaan. Lisäksi hän mietti, ettei ole johdattanut ketään Jeesuksen tykö. Mietimme myös, mikä ylpistymisen vaara uhkaa jokaista uskovaa hänen onnistuessaan hengellisissä tehtävissään, kun saa auttaa yhden tai useamman pelastukseen. Uskovan oma identiteetti ja itsetunto saattavat kääntyä pois Jeesuksen persoonasta omaan itseensä ja suoritukseensa. Uskova ei osaa enää kaivata Jeesuksen aitoa läheisyyttä, jos hän on täynnä omaa itseänsä. Kun teemme työtä rakkaudesta ja rakkaudessa niin ”emme etsi omaamme”.
Ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi (1. Kor. 13:3).
Muistimme molemmat lukeneemme lähetystyön pioneereista, jotka eivät saaneet johdattaa ensimmäistäkään ihmistä pelastukseen, vaan joutuivat kokemaan marttyyrikuoleman loppuun asti vihamielisten ihmisten armoilla. Vasta myöhemmin nämä kentät aukenivat evankeliumille.
Ymmärsimme selvästi, kuinka hätä hukkuvista sieluista ja esirukous ovat evankeliumin työpari. Jumalan työn tulosta ei mitata näkyvin tuloksin niin kuin maailmassa tehdään ihmissilmin. Työn tulos voidaan mitata vain sillä, että se on aloitettu ja toteutettu Jumalan johdattamana ja Hengen voimalla. Jumala antaa lopputuloksen.
Ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi (1. Kor. 13:2).
Jokin aika sitten ystävystyin erään uskovan kanssa, joka jo pidempään on saanut siunata kuukausittain ihmisiä uskontielle. Hän kertoi, että rakkaus ja laupeus ovat hänen aseensa ja työkalunsa sekä sielujen voittamisessa että rinnallakulkemisessa. Tämä on hänen palvelustehtävänsä, jonka Jumala on hänelle antanut.
Meillä kaikilla on oma palvelustyön muurinaukkomme. Voimme joko ottaa sen vastaan tai kieltäytyä siitä. Emme voi valita itsellemme tehtäväämme, mutta voimme löytää sen. Jotta voisimme löytää ja ottaa sen vastaan, meidän on jatkuvasti nöyrryttävä ja tarvittaessa luovuttava entisistä arvoistamme, tavoistamme ja päämääristämme. Näin Jumala saa meissä esiin riittävästi Kristuksen kaltaisuutta ja käyttökelpoisuutta hengellisiä tehtäviämme varten.
Niin Jeesus sanoi hänelle: ”En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee”. (Joh. 8:11)
Ystäväni julistaa ristiinnaulittua Jeesusta. Hänellä on hämmästyttävä kyky määritellä selkeästi synti synniksi ja kohdentaa se myös mahdollisesti kuulijaa koskevaksi, mutta samalla kuulija ei koe tulevansa lyödyksi vaan autetuksi.
Jumala on rakkaus (1. Joh. 4:8).
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä (Joh. 3:16).
Jumala, evankeliumin suunnittelija ja toteuttaja, on rakkaus, ja sen lisäksi evankeliumi, pelastussanoma, itsessään on täynnä Jumalan rakkauden ilmentymää.
Sanomamme, uutisemme ja viestimme ovat siis rakkautta täydelliseltä rakkaudelta rakkaudessa.
Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen (Ef. 4:11–12).
Terve seurakuntayhteys terveessä seurakunnassa ja siinä viihtyminen on paras ja ainoa tapa löytää omaan elämään ne todistus- ja evankeliointitehtävät, jotka Jumala on meille varannut. Lisäksi se on ainut tapa kasvaa taidolliseksi todistus- ja evankeliointityöhön. Henkilökohtainen terve halu ja toteutus todistaa ja evankelioida ovat luonteeltaan seurausta omasta terveestä jumalasuhteesta, joka opitaan terveessä seurakunnassa. Oma jumalasuhde kehittyy lopulta rakkaussuhteeksi Jeesusta kohtaan. Raamattu puhuu monesti uskovan kohdalla Jumalan sekä Jumalan tahdon rakastamisesta.
Terveessä seurakuntayhteydessä Jumala pystyy herättämään hädän hukkuvista sieluista. Myös esirukous tehtävien puolesta kuuluu oppia. Koska työ on Jumalan omaisuutta ja tapahtuu Jumalan Hengen varassa, meille ainut tapa tunnistaa Jumalan johdatus ja saada Jumalan voima tehtäviin on rukous. Kaikkiin palvelutehtäviin kuuluu Jumalan antama näky ja henkilökohtainen palvelukseen astumisen kutsu Jumalalta. Nämäkin uskova pystyy tunnistamaan vain rukouksen hengessä.
Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä (Room. 6:22).
Oman pelastumisemme jälkeen Raamatun viitoittama, kaikkia uudestisyntyneitä koskeva suuri asia on pyhitys, kilvoituselämä, Kristuksen muodon saavuttaminen, hengellinen kasvu, parannuksessa eläminen, Jeesuksen verenpesu, mitä nimitystä sitten käytämmekään. Kaikki nämä ovat hieman eri tulokulmia samaan asiaan.
Tämä loppuelämämme kestävä prosessi vahvistaa Hengen hedelmän, myös rakkauden, ilmenemistä ja hallitsevuutta meissä. Hengen hedelmän (Gal. 5:22) kasvava osuus hallita mieltämme ja sydäntämme kulkee käsi kädessä Pyhällä Hengellä täyttymisen ja Hengen täyteyden kanssa.
Tätä puhdistustyötä Jumala tekee, jotta meille itsellemme tulisi parempi elämä ja meillä olisi parempi olla. Tämä toteutuu sen kautta, ettei paha, Jumalan ainoa vihollinen, saisi enää entisessä määrin hallita meitä, vaan Hän pystyisi tukemaan meitä Hengellään ja voisi olla yhteydessä kanssamme. Jumala viihtyy ihmisen seurassa ja hakee yhteyttä kanssamme. Tämä kaikki on Jumalalle arvo.
Tätä puhdistustyötä Jumala tekee myös siksi, että jokaisesta uskovasta kasvaisi käyttökelpoisempi astia palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen.
Siunattuja hetkiä Vapahtajan seurassa,
Vesa Sihvo
