Nöyryys on asenne, josta puhutaan paljon. Mutta mitä se on raamatullisesti, ja miten sinulla ja minulla voi olla raamatullista nöyryyttä?
Nöyryys ei ole vain asenne muiden asenteiden joukossa, vaan se on kaiken hyvän juuri. Ylpeys on tämän päinvastaisuutta. Siksi ylpeys on ”kaikkien syntien äiti”, joka johtaa syntiin ja pahuuteen. Kuten Andrew Murray sanoi: ”Meidät tulee lunastaa ensisijassa ylpeydeltämme!”
Saatanan ylpeys vs. Kristuksen nöyryys
Raamattu puhuu meille sielunvihollisesta, kapinallisesta enkelistä. Nimi ”Lucifer” ei ole raamatullinen nimi, vaan Raamattu puhuu hänestä paholaisena, syyttäjänä ja saatanana. Raamattu kertoo Hesekielin luvussa 28 ja Jesajan luvussa 14 hänen lankeemuksestaan.
Hesekielin luvussa 28 profetoidaan Tyyron kuningasta ja ruhtinasta vastaan. Vaikka kyseessä onkin profetia häntä vastaan, tässä kuvataan Tyyron ruhtinaan lankeemusta samalla tavalla kuin saatanan lankeemusta:
Ja minulle tuli tämä Herran sana: ”Ihmislapsi, viritä itkuvirsi Tyyron kuninkaasta ja sano hänelle: Näin sanoo Herra, Herra: Sinä olet sopusuhtaisuuden sinetti, täynnä viisautta, täydellinen kauneudessa. Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit. Peitteenäsi olivat kaikkinaiset kalliit kivet; karneolia, topaasia ja jaspista, krysoliittia, onyksia ja berylliä, safiiria, rubiinia ja smaragdia sekä kultaa olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa, valmistetut sinä päivänä, jona sinut luotiin. Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen, ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle; sinä olit jumal’olento ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä. Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi siitä päivästä, jona sinut luotiin, siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys. Suuressa kaupankäynnissäsi tuli sydämesi täyteen väkivaltaa, ja sinä teit syntiä. Niin minä karkoitin sinut häväistynä Jumalan vuorelta ja hävitin sinut, suojaava kerubi, pois säihkyväin kivien keskeltä. Sinun sydämesi ylpistyi sinun kauneudestasi, ihanuutesi tähden sinä kadotit viisautesi. Minä viskasin sinut maahan, annoin sinut alttiiksi kuninkaille, heidän silmänherkukseen. (Hes. 28:11–17)
Jesajan kirjan luvussa 14 on sama juttu. Siellä ennustetaan Babylonin tuhosta ja profetoidaan Babylonin, Baabelin kuningasta vastaan kuvaamalla, että lankeemus tapahtuu samalla tavoin kuin saatanan: nousemalla taivaaseen korkeammalle kuin Jumala (Jes. 14:12–15)
Mikä synti molemmissa kohdissa tulee esiin? Se on ylpeys – kaikkien syntien äiti. Raamattu kertoo, että saatana lankesi, koska hänen sydämestään löytyi ylpeys. Jeesus vahvistaa, että kyseessä on nimenomaan saatanan lankeemus:
Silloin hän sanoi heille: ”Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman (Luuk. 10:18).
Saatana lankesi ylpeyden vuoksi, ja ylpeytensä vuoksi hän johti myös ihmisen syntiin. Voidaankin sanoa, että ylpeys oli ensimmäinen synti koko maailmankaikkeudessa!
Jos saatanan ja ihmisen lankeemus tapahtui ylpeyden kautta, miten tapahtuu lunastus? Sen täytyy tapahtua juuri vastakohdan kautta – nöyryyden kautta. Niin Raamattu kertookin meille:
Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti… (Fil. 2:5–8)
Lankeemus tapahtui ylpeyden kautta, mutta lunastus tapahtuisi nöyryyden kautta. Saatana ja ihminen yrittivät päästä ylös, mutta Jeesus tuli alas, kuolemaansa asti. Tämä osoittaa tien, joka on meidän tiemme. Meidän tiemme – ennen kun tahdomme mennä ylös – on, että me menemme alas Jeesuksen kanssa.
Nöyryys ja ylpeys meidän elämässämme
Meitä kutsutaan heijastamaan tätä nöyryyttä, joka Kristuksella oli (Fil. 2:5). Me olemme vapautetut saatanan orjuudesta, ja siksi meidän ei tule enää heijastaa ylpeyttä.
Mutta te älkää antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä. Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa. Älkääkä antako kutsua itseänne mestareiksi, sillä yksi on teidän mestarinne, Kristus. Vaan joka teistä on suurin, se olkoon teidän palvelijanne. (Matt. 23:8–11)
Jeesus tuo tässä erittäin hyvin esiin sen, että ylpeys voi ilmetä niin, että otamme jonkin arvonimen, kuten ”rabbi”, ”isä”, ”mestari”. Meidänkin aikanamme näemme kaikenlaisia epäraamatullisia nimityksiä, esim. ”arkkipiispa”, ”paavi”, ”isä”, jne.
Mutta ongelma ei ole pelkästään nimissä. Ihminen voi olla vaikka vaan veli, mutta isolla V:eellä, tai profeetta isolla P:eellä, mutta silti läpeensä täynnä ylpeyttä. Siksi ongelma ei ole nimissä, vaan kuten Jeesus selventää, itsensä ylentämisessä:
Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään (Matt. 23:12).
On olemassa varmoja asioita. Jos esimerkiksi pudottaa pallon metrin korkeudelta, on varmaa, että se putoaa maahan. Samalla tavalla Jeesus opettaa, että yksi asia on varma elämässä: joka ylentää itsensä, tullaan väistämättä alentamaan. Mutta joka alentaa itsensä, tullaan ylentämään.
Mitä on ylpeys?
- Ylpeä ihminen näkee itsensä muita ylempänä. Hän nostaa itsensä sydämessään paremmaksi kuin toiset.
- Ylpeä ihminen väittää olevansa oikeassa, eikä hän osaa ottaa vastaan nuhdetta esimerkiksi vanhimmistoveljeltä, uskonveljeltä tai -sisarelta. Hän on sokea omille virheilleen, mutta näkee muiden virheet.
- Ylpeä ihminen keksii selityksiä omille virheilleen. Ylpeys estää myöntämästä ja sanomasta: ”Minä toimin väärin, pyydän anteeksi.”
Nöyryys on ainoa oikea asenne kristityille
Johannes Kastajakaan, vaikka hän oli suuri Jumalan mies, ei kääntänyt katsetta itseensä. Hän sanoi näin: ”Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä.” (Joh. 3:30)
Jeesus sanoi Johanneksesta: ”Minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes; mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.” (Luuk. 7:28)
Miksi? Yksi syy on se, että hän pysyi nöyränä loppuun asti. Johannes on täydellinen esimerkki Jeesuksen opetuksesta ”joka itsensä alentaa, se ylennetään”. Johannes ei ylentänyt itseään, vaan hän nöyrtyi. Siksi Jeesus sanoi, että ei ole vaimoista syntyneiden joukossa suurempaa.
Mitä on nöyryys? (lyhyesti)
- Pitää toista parempana kuin itseään (Fil. 2:3)
- Ei käännä katsetta itseensä (Joh. 3:30)
- Ei tartu omista oikeuksistaan kiinni (Fil. 2:6)
- Tunnustaa tarvitsevansa Jumalaa kaikessa! (Joh. 15:5)
Tässä oli vain pintaraapaisu tärkeään aiheeseen Raamatussa. Olkaamme me niitä, jotka pakenevat ylpeyttä ja heijastavat Kristuksen mielenlaatua nöyryydessä!
Sinua siunaten,
Joonatan Hanhijärvi
