Mutta minä kehoitan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka te olette saaneet; vetäytykää pois heistä. Sillä sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta, vaan omaa vatsaansa, ja he pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet. Onhan teidän kuuliaisuutenne tullut kaikkien tietoon; sentähden minä iloitsen teistä, mutta minä tahtoisin teidän olevan viisaita hyvään, mutta taitamattomia pahaan. Ja rauhan Jumala on pian musertava saatanan teidän jalkojenne alle. Herramme Jeesuksen armo olkoon teidän kanssanne.

Paavalin kirje roomalaisille 16:17–20

…pitää silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä tai hajaannusta ja pahennusta… (Novum 3)

Erimielisyys eli dikhostasia tarkoittaa kirjaimellisesti erillään seisomista muista. Paavali mainitsee myös kirjeessään galatalaisille tästä (Gal. 5:20–21) – eriseurat, dikhostasia – ja jatkaa voimakkaasti, että ne jotka semmoista harjoittavat eivät peri Jumalan valtakuntaa.

Puhutaan siis vakavista asioista. Määrättyyn pisteeseen päästyään muista erillään seisova, joka saa aikaan hajaannusta sekä erimielisyyksiä, ei siis peri taivasten valtakuntaa. Tämä on nyt aivan keskiössä, jotain mikä liittyy jopa ihmisen pelastukseen eli iankaikkisuuskohtaloon. Erimielisyys ja hajaannus, joka sai aikaan pahennusta, oli Paavalista hälyttävää. Sitä piti tarkkailla ja siihen kuului puuttua: vetäytykää pois heistä. Vetäytyminen tällaisen ihmisen vaikutuksen piiristä tai muu puuttuminen oli välttämätöntä. Kun tarkastelemme sanaa pahennus, syy selviää meille kirkkaasti. Pahennus eli skandalon oli alun perin keppi, joka piti eläimille asetetun ansan herkkää luukkua auki, eli pahennukseen, skandaloon, koskeminenkin tiesi eläimelle ansaan joutumista tai jopa kuolemaa. Raamatun kielessä sana saa laajemman merkityksen: se on joku tai jokin, mikä saattaa lankeemukseen tai vangiksi.

Eriseuraisuuden pahennus, joka on siis kirjaimellisesti muista erillään seisomista, onkin mitä järkyttävin lankeemus, ansa ja vankila. Itse Jeesus peräänkuuluttaa yhteyttä, vastoin hajaannuttavaa eriseuraisuutta. että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt (Joh.17:21).

Ne hajaannusta aikaan saavat, joita tuli pitää visusti silmällä heidän aiheuttamansa pahennuksen tähden, ovat myös tänä aikana kunnostautuneet valitettavan hyvin kylvämään eriseuraisuutta ympäristöönsä. Sana pahennus nimittäin merkitsee myös muuta kuin ansaa. Se on jotain, mihin törmätään ja loukkaannutaan, jotakin sellaista, mistä ihminen ei syystä tai toisesta pidä tai johon pettyy. Se voi olla jotain hyvin pientä, huomaamatonta, mutta koska pahennuksen alulle paneva voima on lihallisen mielen tuote, herättää se vastaanottajassaankin lihan teot. Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää (Gal. 6:8).

Tämä lihan turmelus on piilevänä jokaisessa kristityssäkin, eikä se koskaan pyhity, se on loppuun asti meidän mukanamme. Ainut vaihtoehto selvitä on pitää se ”kuolleessa” tilassa. Eriseurainen voi hämmästyttää taidoillaan ja saada varttuneemmankin kristityn lihan hereille ja vastaamaan samalla mitalla eli lankeamaan pahennuksen ansaan – skandaloon. Eriseuraisella voi olla käytössään voima, jota hän ei edes itse tiedosta, ja se on katkeruus. Katkeruus on monesti se pahennuksen hedelmä, jota niitämme, kun hajaannuksen aiheuttaja on kylvänyt lihassaan skandaalinomaista hapatetta ja tehnyt omiaan veljien ja siskojen keskellä.

ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä, ja monet sen kautta tule saastutetuiksi (Hepr.12:15).

Ainut keino tämän luokan juuristolle ja siis lihamme teoille on:

Lisää halkoja, viritä tulta, keitä liha loppuun, kiehuta liemi kuiviin, polta luut karreksi (Hes. 24:10).

Tarvitaan Pyhän Hengen puhdistavaa tulta. Vain Herra voi vapauttaa. Vain tämä tuli saa katkeran pettymyksen sekä eriseuraisen hajaannuksen ilmapiirin kuolemaan.

Sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta vaan omaa vatsaansa… (Room. 16:18 )

Ne, jotka saivat aikaan hajaannusta, olivat varmoja toimistaan. He ovat vakuuttuneita Kristuksen tahdosta tänäänkin. Paavali antoi kuitenkin heistä todistuksen Roomalaiskirjeen lukijoille: he palvelevat omaa vatsaansa. Vatsaansa on kreikaksi koiliavatsa, kohtu, sisin olemus. Erimielisyyksien kylväjät palvelivatkin omia tarkoitusperiään. He nostattivat ja saivat aikaan siis erimielisyyksiä, jotka tyydyttivät heidän omaa sisintä olemustaan. Niin erikoiselta kuin se kuulostaakin, hajaannuksen pahennuksen aikaansaajan syvin motiivi piileekin hänen omissa tarpeissaan eikä Kristuksen palvelemisessa.

… ja he pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet (Room.16:18).

Vilpittömien sydämet. Vilpitön eli akakos: se, joka on akakos, vailla pahuutta tai petosta, voi alkaa itse asiassa uskoa toisista liiankin hyvää. Se, joka ei tahdo muille pahaa, ei useinkaan huomaa sitä toistenkaan taholta. Vilpitön on tietoinen oman sydämensä todellisuudesta ja siksi uskoo sen saman vallitsevan muidenkin sydämissä. Tämä on jalo asenne, mutta maailmassa, jossa elämme, johtaa tällainen asennoituminen usein harhaan. Ikävä kyllä näin on. Tämän tähden Room.16:19 kehotus kuuluu: …minä tahtoisin teidän olevan viisaita hyvään

he pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla

Pettävät tai viettelevät. Suloiset sanat on myös käännetty suloisena puheena, ja kauniit puheet puolestaan ylistävinä ja siunaavina puheina ja sanoina. Kauniit sanat ja ihmistä ylistävä puhe avaavat helposti mielen ottamaan vastaan hajaannuksen kylvön. Ihminen, joka seisoo mielellään muista erillään, voi olla keskusteluissa ylivertainen. Eriseurainen ihminen voi suloisilla ja ylistävillä sanoillaan istuttaa vilpittömään sydämeen oman sisimmän olemuksensa tulehtuneen tilan. Siksi Paavali peräänkuulutti näiden ihmisten tarkkailua ja asioihin puuttumista. Samoin meidän on pidettävä kiinni siitä kuuliaisuudesta, joka on uskon mukainen.

Onhan teidän kuuliaisuutenne tullut kaikkien tietoon; sentähden minä iloitsen teistä, mutta minä tahtoisin teidän olevan viisaita hyvään, mutta taitamattomia pahaan (Room. 16:19).

Viimeinen jae tekstissäni puhukoon itse puolestaan.

Ja rauhan Jumala on pian musertava saatanan teidän jalkojenne alle. Herramme Jeesuksen armo olkoon teidän kanssanne. (Room. 16:20)

Siunausta toivottaen,
Jari Korhonen