Maailmassa arvostetaan suuresti tietoa ja sen määrää. Eräs sekulaarilähde kirjoittaa: ”Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus, joka eroaa uskosta, luulosta ja arvailusta osoitetun todenperäisyytensä ja argumentoitavuutensa puolesta.”

Sama lähdeteos erottaa tiedon viisaudesta näin: ”Viisaus ei perustu ainoastaan tosiasioihin, vaan siihen liittyy ihmisen henkilökohtainen näkemys, moraalinen arvopohja sekä harkintakyky. Viisautta ei voida välittää toiselle samoin kuin tietoa.”

Myös Raamattu puhuu paljon tiedosta ja viisaudesta, mutta myös uskosta, joka ei ole luuloa eikä arvailua. Uskosta, jonka Jumala lahjoittaa armosta Hänen vanhurskauttaan kaipaaville ja etsiville ihmisille.

Tällainen usko perustuu Raamatun ilmoittamaan tietoon, jonka Jumala ilmoittaa uskovalle Pyhän Hengen välityksellä. Raamatun Sanan täytyy uskon kautta tulla ihmiselle todelliseksi elämäksi. Tämä on elintärkeää ja siihen todellinen uskonelämä perustuu. Kun kristityn uskovan luonne muokkautuu Jumalan tahdon mukaiseksi, ja kun kristitty elää Jumalan tahdossa, sitä kutsutaan Raamatun mukaan viisaudeksi.

Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä.
Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valehdelko totuutta vastaan. Tämä ei ole se viisaus, joka ylhäältä tulee, vaan se on maallista, sielullista, riivaajien viisautta. Sillä missä kiivaus ja riitaisuus on, siellä on epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno.
Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.  (Jaak. 3:13–17)

Kristillistä viisautta ei siis opita koulun penkillä, eikä se perustu inhimilliseen ymmärrykseen. Kristillinen viisaus perustuu uskon kautta syntyvään jumalasuhteeseen, Jumalan voimaan, kuuliaisuuteen ja hengelliseen kasvuun.

Paavali ja Barnabas olivat ensimmäisellä lähetysmatkallaan Kyproksella, Pafoksen kaupungissa. He kohtasivat siellä Barjeesus-nimisen noidan ja väärän profeetan, myös Elymas-nimellä tunnetun. Tämä noita ja tietäjä oleskeli käskynhaltija Sergius Pauluksen luona.

Käskynhaltija Sergius Paulus oli ilmeisesti jäänyt Elymas-noidan sielullisen ja riivaajista lähtevän tiedon vaikutuksen alaisuuteen. Hän olisi voinut virka-asemansa puolesta ylenkatsoa ja torjua sanoman Jeesuksesta Kristuksesta, mutta hän oli ymmärtäväinen ja älykäs mies ja halusi kuulla Jumalan Sanaa, kutsuen luoksensa Barnabaksen ja Paavalin.

Tästä tapahtumasta seurasi yhteentörmäys riivaajista peräisin olevan tiedon ja voiman sekä Jumalasta lähtevän tiedon, viisauden ja voiman välillä.

Noita Elymas vastusti evankeliumin sanomaa ja yritti kääntää käskynhaltijaa pois uskosta. Mutta täynnä Pyhää Henkeä Paavali nuhteli noitaa, ja Jumalan voima sokaisi Elymaksen Jumalan säätämään määräaikaan asti. Kun Sergius Paulus kuuli ja näki kaiken tapahtuneen, hän uskoi ja ihmetteli Herran oppia.

Näin käskynhaltija johdettiin pois pimeydestä valoon, sisälle pelastukseen, jumalalliseen voimaan ja viisauteen.

Jumalan viisaus perustuu ristin sanomaan.

Sanoma rististä on hullutusta niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu: ”Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.
Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailmanajan älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi?
Koska Jumalan viisaudesta maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat.
1. Kor. 1:18–21

Jumalan tunteminen on viisautta, ja vain Jeesuksen ristin sovitusyön kautta voimme oppia tuntemaan Jumalan. Mikä voikaan olla viisaampaa ja tärkeämpää kuin sielujen pelastuminen. Jeesus ilmoittaa, että vaikka ihminen voittaisi omaksensa koko maailman, mutta ei tuntisi Jeesusta eikä olisi pelastunut, hänen elämänsä olisi turhaa, sillä ilman Kristusta sielu on kadotettu.

Ei harhauduta kristittyinä ajattelemaan maailmallisen viisauden mukaan, sillä siinä on usein mukana kiivaus ja riitaisuus, epäjärjestys ja kaikkinainen paha meno. Meille on annettu tehtäväksi välittää ristin sanoman viisautta maailmaan ja elää Jumalan tuntemisessa ja kuuliaisuudessa.

…että he, sydämet yhteen liittyneinä rakkaudessa, saisivat rohkeuden omistaa täysin varman ymmärtämisen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen. Hänessä ovat kaikki viisauden ja tiedon aarteet kätkettyinä.  (Kol. 2:2–3)

Siunausta sinulle,
Jari Välilä