Toivon Jumalan siunausta Sinulle, rakas lukija, koska se on parasta, mitä tiedän. Jumalan tärkeimmät asiat ovat yksinkertaisia.

Olemme oppineet ne ihan uskontaipaleemme alussa. Syntiemme anteeksisaaminen ja rauha Jumalan kanssa ovat tärkeimmät. Ne tuovat suurimman onnen ja ovat elämämme sisältö. Loppuun saakka. Ne tuovat Jumalan läsnäolon sydämeemme ja elämäämme. Jatkuva tuore rakkauden, ilon, rauhan, pitkämielisyyden, ystävällisyyden, hyvyyden, uskollisuuden, sävyisyyden ja itsehillinnän voitelu on mahdollista (Gal. 5:22, hengen hedelmä). Hengellinen kasvu on näiden ominaisuuksien vahvistumista.

Aika pian, nuorukaisvaiheessa, alamme oppia ottamaan apua itsemme ulkopuolelta, Jumalan kolmannelta persoonalta Pyhältä Hengeltä, näiden ominaisuuksien saavuttamiseksi. Näin meitä tulisi opettaa seurakunnissamme, ja meidän itse tulisi olla halukkaita kieltämään aina tarvittaessa entinen itsekäs minämme. Pyhä Henki näyttää maailmalle ja myös meille syntimme ja taipumuksemme näitä ”hengen hedelmien” ominaisuuksia vastaan (Joh. 16:8). Tunnustamme Jumalalle rehellisesti sydämemme saastan, ymmärtämättömyyden ja kasvamattomuuden. Päätämme valita toisin kuin aiemmin. Päätämme valita oikein. Yhä uudestaan huomaamme ihmeen, kun puhtaudesta, laupeudesta, anteliaisuudesta ja nöyryydestä tulee meille vahvistuvia arvoja. Ne saavat tuoda meidät yltäkylläisen elämän äären yhä useammin. Kiitos ja kunnia Herralle!

Päämäärämme on taivas

Äskettäin kuulin opetuksen pelastusvarmuudesta ja päämäärästämme, taivaasta. Jälleen tärkeitä ja yksinkertaisia Jumalan lapsen aarteita, jotka tuovat sisäisesti rikkaan elämän mukanaan. Ajatukseni alkoivat liidellä. Hän pyrkikin saamaan ystävänsä ajattelemaan ja punnitsemaan elämäänsä.

Kuinka helposti elämäämme tulee seikkoja ja tahroja, jotka riistävät lopulta esim rakkauden voiman, ilon ja päämäärän. Tämä tapahtuu usein lähes huomaamattamme ja hiljalleen. Kaikilla sukupolvilla on ollut samoja ongelmia. Nykyäänkin niin suurella osalla ihmisistä aika ja tarmo kuluvat elämän perustarpeiden hankkimiseen. Toisaalta myös nautintokeskeisyydestä on muodostunut tämän ajan trendi.

Aiemmin elettiin enemmän luonnonvoimien armoilla. Usein ei voinut kuin rukoilla ja huutaa Jumalaa avuksi. Tänään globaalissa maailmassa voidaan ravintoa yleensä tuoda jostain. Ongelmana on se, onko rahaa ostaa sitä.

Jeesus opetti kylväjävertauksesssa, että elämän huolet, rikkaudenhimo ja nautinnot (hekuma Luuk. 8:14, KR33/38) ovat aina vaarana. Uudestisyntynyt elämämme saattaa sakata pahasti, ellei Jumala saa kantaa meitä riittävästi. Vaarana on pinnallinen uskonelämä. Meillä pitäisi olla agape-rakkaussuhde Jeesukseen. Jeesuksen kertoma vertaus kylväjästä kuvaa tätä. Kylväjävertaus on lyhyehkö mutta syvä opetus uskosta ja sen ominaisuuksista eli uskon kuuliaisuudesta ja uskon luottamuksesta. Pelastava usko eli siemenen kasvu, alkoi kolmessa maaperässä.

Orjantappuraisessa maaperässä rikkakasvit kasvoivat kylväjän siementen ohessa. Ne tukahduttivat lopulta tärkeät viljelyskasvit, niin etteivät ne tuottaneet satoa. Jeesus opetti, että tässä rikkakasvit kuvasivat tämän elämän huolia, rikkautta ja nautintoja. Ne tukehduttavat lopulta hengellisen kasvun. Tämän jälkeen ei voi saavuttaa kaikkia niitä palvelustekoja ja paikkoja, joita uskovan elämän varrelle on varattuna (esim. Matt. 25:14–15). Lisäksi uskovan oma elämä synkistyy hengen hedelmän puutteeseen (Gal. 5:15–25).

Jos me Hengessä elämme, niin myös Hengessä vaeltakaamme. (Gal. 5:25)

Kallioisella maaperällä, jossa kasvumaata ei ollut paljon, kasvit kuolivat helteiden saavuttua. Niillä ei ollut riittävää juuristoa, jonka avulla ne olisivat saaneet tarvitsemaansa nestettä ja ravintoa. Usko ei ollut päässyt kehittymään paljoakaan pelastavaa uskoa pidemmälle. Tässä tulee hyvin esiin se, kuinka tärkeä on uskonratkaisun yhteydessä syventyä kiireettömästi ja rehellisesti punnitsemaan elämäänsä ja siihen liittyviä valintoja. Kunnollisen uskonelämän perustan rakentaminen uudestisyntymisen yhteydessä on tarpeellinen alku hengelliselle kasvulle.

Uskontielle pyrkivälle kannattaa opettaa, että Jumalan tahto on ilmaistu Raamatussa ja että Hän antaa rakkauden sitä kohtaan. Lisäksi on hyvä rohkaista, että uskovalle on vain luonnollista tunnustaa värinsä ja uskonsa muille. On myös hyvä muistuttaa, että valintaa Jeesuksen puoleen tullaan koettelemaan kiusausten kautta (Luuk. 8:13) ihan loppuun saakka.

Jumalan suunnitelma meitä kohtaan on hyvä

Jumala haluaa, että me kaikki, jotka saamme elää tänä päivänä täällä Hänen maassaan, Suomessa, pärjäisimme täällä. Hän haluaa, että meillä olisi hyvä elämä ja löytäisimme paikkamme yhteiskunnan osasena. Hän haluaa, että se toisi mukanaan elannon ja omalta osaltamme ymmärtäisimme olevamme tärkeä ratas koko yhteiskunnan kokonaisuudessa.

Tämä maailma ei kuitenkaan saa hallita meitä.

Älä anna pahan itseäsi voittaa, vaan voita sinä paha hyvällä (Room. 12:21).

Jumalan mielestä kaikki oli hyvää, mitä Hän aikanaan alussa loi. Näin Hän ajatteli katsellessaan luomistyötään (1. Moos. 1). Maanpäällisen elämän onnistuminen on Jumalalle arvo vieläkin. Itsekin ajattelen, että Raamatun kuvaama tuleva tuhannen vuoden rauhan ajanjakso on Jumalan hyvitys maapallollemme ja Hänen tarkoittamalleen tavalla elää täällä. Niin tärkeää tämä Hänen luomansa näkyvä maailma on Jumalalle vieläkin.

Mutta Jumalalle on olemassa vielä jotain Hänen luomaansa maallista elämää tärkeämpää. Se on se, jossa Hänen ikuinen valtaistuimensa sijaitsee. Ja se, että kaikki ihmiset pääsisivät sinne (1. Tim. 2:4).

Mutta niin kuin aikanaan Paratiisissa, yhdessä Jumalan luomistekojen kruunuista oli viekoitteleva käärme, ja se vaikuttaa vieläkin täällä. Se yrittää riistää ihmisten iankaikkisen elämän ja onnen elää Jumalan yhteydessä. Se on itse menettänyt tämän mahdollisuuden ja siksi armottomuudessaan armottomasti haluaa estää muilta tämän.

Jumala on huolellisesti yhdessä Isän ja Pojan kesken ennalta laaditun suunnitelman mukaan edennyt kukistaakseen saatanan joukkoineen pois Hänen valtakunnastaan. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema näkyvän maailman viimeisen päivän yhteydessä. Samassa vaiheessa kukistetaan kaikki pimeyden valta, hallitus ja voima (1. Kor. 15:24). Jo kaksituhatta vuotta sitten Hän riisui aseet pimeyden hallituksilta ja valloilta ja asetti ne julkisen häpeän alaisiksi (Kol. 2:15). Raamattu opettaa ja jatkaa, että Jumala sai tuolloin koko vihollisen pesästä Kristuksen ja hänen ristinsä työn ja ylösnousemuksensa kautta voiton riemun.

Tämä tarkoittaa sitä, että vihollinen ei ole päässyt kertaakaan sekoittamaan Jumalan suunnitelmia. Ennen maailman perustamista eli luomistyötä oli Isällä ja Pojalla pelastussuunnitelma, joka perustuu Jeesuksen sovitustyöhön. Sen kautta pääsemme takaisin hänen yhteyteensä siirtämällä oman luottamuksemme pelastuksemme suhteen siihen. Yhteytemme Hänen kanssaan alkaa täällä ajassa ja jatkuu katkeamattomana taivaassa ikuisesti (Ef. 1:10).

Jumalan ja saatanan välistä nykyistä suhdetta kuvaa se, että Jumala antaa aikanaan yhdelle palvelijoistansa, enkelillensä, tehtävän sitoa saatana ja vangita se tuhanneksi vuodeksi syvään kuiluun. Jumalaa itseään ei tarvita tähän, vaan Hänen palvelijallansa on riittävä kyky ja voima toimia ohjeiden mukaan.

Yhdellä tavalla saatana pystyy vielä pistämään ja vahingoittamaan Jumalaa: tuottamalla Hänen sydämelleen kipua ja tuskaa. Se saa langetettua meitä, Hänen rakkaitaan.

Jumala vaikuttakoon meissä tahtoa ja tekemistä, että eläisimme Hänen teoissaan. Lisäksi rukouksenamme olkoon: ”…päästä meidät pahasta”.

Vesa Sihvo