Jokaiselle uudestisyntyneelle tämä muutos on tapahtunut ensimmäisen kerran. Paljon syvemmin kuin hän koskaan itse olisi pystynyt kuvittelemaan. Jokainen on yrittänyt parannella itseään. Mutta kun Jumala uudistaa ihmistä, se on syvää muuttumista. Kuin sairaudesta paranemista. Armoa. Kun pystyy jättämään jotain ennen kokemattomasti taakseen. Hämmästystä herättävä, yllättävä Jumalan ihme.
Miten Jumala toimii muuttaessaan ihmistä? Mitä työkaluja Jumalalla on? Ennen näitä mietitään: miksi Jumala haluaa muuttaa ihmistä?
Alunperin Jumala loi ihmisen sellaiseksi, että hän oli tyytyväinen luomistyöhönsä. Oletko koskaan miettinyt, että Jumala voi olla tyytyväinen ja onnellinen myös Sinuun? Näin on, Hän jopa kiittää ihmistä (Matt. 25:21). Hän iloitsee meistä, aikaansaannoksistaan, ja on kiitollinen näkemästään. Huolimatta siitä, että ihminen joutuu kaikessa tukeutumaan Hänen Pyhään Henkeensä, on kasvamaton ja synnin rasittama. Kärsivällisyys kuuluu Jumalan rakkauteen.
Jumalan täydellinen ei olisi tarvinnut mitään lisäystä. Puhdas luomus saastui Jumalan ainoan vihollisen kautta. Ei edes minkään hyvää tarkoittavan kautta, vaan Jumalan vihollisen katalan juonen kautta. Jeesus opetti, että jokainen istutus, jota hänen taivaallinen Isänsä ei ole istuttanut, pitää repiä irti (Matt. 15:13).
Risti on ovi muutokseen
Jeesuksen pelastusteko ristillä tuo Jumalan alkuperäisen vanhurskauden ihmiselle. Vanhurskaus tarkoittaa oikeamielisyyttä ja Jumalalle kelpaavaa myös oikeudellisessa mielessä, pelastunutta. Pääsemme tästä osalliseksi, kunhan ensin olemme valinneet Jeesuksen tieksi itsellemme. Ja olemme tunnustaneet Jumalalle syntimme. Näin me armon uudistaessa ymmärrämme ja haluamme jättää entiset metkut taaksemme.
Jumalan puhdistustyön kautta vasta paljastuu, millaiseksi Jumala on meidät luonut – myös meille itsellemme. On innostavaa ja jännittävää alkaa oppia tuntemaan itseään. Niin kauan olemme olleet valheiden vankina luullen kaiken saastan olevan lopullinen osa itseämme.
Jumalan muutostyö alkaa meissä Pyhän Hengen kautta.
Kun Pyhä Henki tulee, näyttää se maailmalle [ja myös meille] todeksi synnin, vanhurskauden ja tuomion. Joh. 16:8.
Jumalan armo kasvattaa
oikeaan suuntaan
Jeesuksen lapsuudesta ja nuoruudesta kerrotaan Luukkaan evankeliumin toisen luvun lopussa: Jeesus varttui iässä, viisaudessa ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä. Samoin on meidän kohdallamme. Lisäksi armo kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden (Tiit. 2:12), mitä ongelmaa Jeesuksella ei ollut. Jumala repii meistä oman suunnitelmansa ja aikataulunsa mukaan vieraita istutuksia pois.
Jumalan hyvyys vetää parannukseen (Room. 2:4).
Tämä Raamatun jae todistaa, että kääntymyksessä Jumalan puoleen on aina osasena mukana ihmisen oma kokemus Jumalan välittyvästä hyvyydestä. Uhkailu, pelottelu ja kovuus eivät kuulu Jumalan asearsenaaliin, mielenlaatuun tai asenteeseen. Joskus totuuden kuuleminen saa toisen pelästymään siinä missä toinen on jo sisäistänyt totuuden ja vain iloitsee kuulemastaan. Joskus vasta pelästymisemme kautta Jumala saa kaiken huomiomme osakseen ja saa meidät kääntymään haluamaansa suuntaan. Tämän jälkeen Jumalan hyvyys alkaa vetää meitä parannukseen. Ei kuoleman tai rangaistuksen pelko, vaan todistus siitä, että totuuteen sitoutuminen tekee meidät todella vapaiksi (Joh. 8:32).
Myös Jumalan kirkkauden näkeminen muuttaa ihmistä:
Mutta me kaikki, jotka peittämättömin kasvoin katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niinkuin muuttaa Herra, joka on Henki (2. Kor. 3:18).
Mooses laittoi peitteen kasvoilleen, jotta israelilaiset eivät näkisi hänen kasvojaan, jotka loistivat Jumalan kirkkautta. He eivät kestäneet Jumalan kirkkauden kohtaamista, toisin kuin Mooses. Jumala oli saanut puhdistaa Mooseksen sydäntä, siksi hänen kasvonsa saattoivat loistaa Jumalan valoa. Hän vietti aikaansa ilmestysmajassa, Jumalan läsnäolossa.
Haluatko päästä lähemmäs Jumalaa?
Jumala ei kuitenkaan voi koko ajan näyttää kaikkea hyvyytensä ja kirkkautensa runsaudesta. Syynä on mahdollinen paatumisemme. Kun Jumala tarjoaa hyvyyttänsä ja kirkkauttansa kohdattavaksi, pystyy toinen sisäistämään tämän Jumalan antaman mahdollisuuden päästä entistä lähemmäksi Häntä. Mutta toiselle tämä siunaus muuttuu lankeemukseksi ja paatumukseksi. Hän ei ota vastaan mahdollisuutta muuttua, vaan nautiskelee ainoastaan hetkestä. Me joko lähestymme Häntä tai loitonnumme Hänestä. Pyhä Henki pääsee joko täyttämään meitä tai murehtii puolestamme.
Yksi tapa, jolla Jumala voi muuttaa meitä, on hänen toimintansa ihmisen kautta:
Ihmissiteillä minä heitä vedin, rakkauden köysillä (Hoosea 11:4).
Elihu oli Jumalan lähettämä parannussaarnaaja (Job. 32–37). Kertomus Elihusta on ainut, jossa ensin ihminen puhuu toiselle. Ja kun ihminen lopettaa, jatkaa Jumala. Se taitaa olla tarkin kuvaus parannussaarnaajan omasta asennoitumisesta kuulijoitaan kohtaan: rakkaudesta, nöyryydestä, kärsivällisyydestä, itsehillinnästä, kunnioituksesta ja myötäelämisen taidosta kuulijakuntaa kohtaan. Ainoastaan esirukouksesta tilanteeseen valmistautumisessa ei kerrota.
– Hän odotti vuoroaan ja antoi vanhemmille mahdollisuuden puhua ensin.
– Hän ei tuominnut Jobia eikä hermostunut tilanteessa, vaikka oli ymmärtänyt Jobin kasvamattomuuden. Hän ei korottanut itseään Jobin yläpuolelle.
– Hän olisi suonut Jobin olleen oikeassa. Hän toi esiin myös sen, että sekä Jumala että hän itse olivat Jobin puolella.
– Hän ei uhkaillut Jobia vaan sanoi: ”ettei hänestä käy kauhu eikä hänen painonsa ole raskaana Jobin yllä”.
– Hän tunnusti, että Jumala oli hänelle antanut sanoman, jonka hän välitti Jobille.
Vesa Sihvo
