Vanha tarina kertoo lähetyssaarnaajasta, joka kulki viidakossa pienen pojan kanssa. Alkuasukaspoika raivasi viidakkoveitsellään heidän edellään tietä. Lähetyssaarnaaja alkoi epäillä, että he ovat eksyksissä ja kysyi pojalta: ”Onko tämä varmasti oikea tie?” Poika vastasi: ”Ei tämä ole tie, minä olen tie.”
Jeesus sanoi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Jeesus on tie läpi ongelmien viidakon. Ilman Häntä me eksymme tuohon viidakkoon ja menehdymme sinne. Mutta kun seuraamme Jeesusta, Hän vie meidät läpi ylivoimaistenkin ongelmien, sillä Hänelle ei mikään ole mahdotonta. Kristityn elämä on lopulta hyvin yksinkertaista. Meidän tulee vain seurata Jeesusta, ja kaikki päättyy hyvin.
Jeesus vastasi: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.”
Joh. 14:6
Moni on kysynyt meiltä vuosien aikana: ”Miten te hallitsette tätä One Wayn työtä, kun se on levinnyt jo ympäri maailmaa?” Meidän ei tarvitse emmekä kykenekään hallitsemaan kaikkea. Meidän on vain pysyttävä lähellä Jeesusta, ja Hän hallitsee. Tämä on Hänen työtään, ei meidän, ja Hän kantaa myös viimeisen vastuun kaikesta. Hengellisten johtajien tärkein tehtävä on pysyä lähellä Jeesusta ja seurata Häntä.
Eräs sairaanhoitaja totesi kerran: ”On järkyttävää seurata, kun ihminen kuollessaan vain kiroilee kaikin voimin.”
Paavali sanoi ennen kuolemaansa: ”Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt ja tästedes minulle on talletettuna vanhurskauden seppele… eikä ainoastaan minulle vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat.” (2. Tim. 5:7)
Nekin olivat kuolemaan valmistautuvan ihmisen sanoja, mutta kovin erilaisia. Ne olivat sellaisen ihmisen sanoja, joka oli seurannut Jeesusta uskollisesti loppuun asti. Sille samalle tielle Pyhä Henki kutsuu meitä tänäänkin, seuraamaan Jeesusta loppuun asti.
Kerran bolsevikkien vangitsema venäläinen piispa seisoi teloituskomppanian edessä. Hän oli kaivanut oman hautansa ja oli teloitusvuorossa. Bolsevikki kysyi pilkallisesti: ”No, kumpi nyt voittaa, teidän Kristuksenne vai me?” Piispa vastasi tyynesti: ”Ensin voitatte te, sitten voittaa Kristus.” Ne olivat piispan viimeiset kuuluisat sanat. Hänet ammuttiin. Ensin voittivat bolsevikit, mutta sitten voitti Kristus.
Muista, että tapahtuupa elämässäsi mitä tahansa, lopulta voittaa Kristus. Siksi ainoa oikea tapa elää kaikkien ahdistustenkin läpi voittajana on elää lähellä Häntä.
Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen…
(Hepr. 10:39)
Armenian kristittyjen vainoissa 40 kristittyä oli vanhan tarinan mukaan pakotettu seisomaan alasti kovassa pakkasessa. Vartiomiehet lämmittelivät läheisellä nuotiolla. Kun lopulta yksi kristityistä vaipui kuolleena maahan, toinen kristitty astui upseerin luo ja sanoi: ”Minä luovun ja kiellän Kristuksen. Antakaa minun mennä kotiini.” Silloin upseeri kysyi hämmästyneenä: ”Miksi petät Herrasi?”
Juuri hetkeä ennen kuin ensimmäinen kristitty oli vaipunut kuolleena maahan, upseeri oli nähnyt enkelin, joka oli laskenut kirkkaan kruunun tuon kristityn päähän. Upseeri kertoi näkynsä, riisui vaatteensa ja astui pois lähteneen kristityn paikalle. Hän polvistui maahan ja rukoili: ”Herra, anna minulle se kruunu, jonka olit aikonut antaa tuolle miehelle.” Hän kärsi marttyyrikuoleman ja sai kruununsa.
Muista, että tapahtuu mitä tahansa, lopulta voittaa Kristus. Siksi ainoa oikea tapa elää on seurata Jeesusta ja elää lähellä Häntä – loppuun asti.
Siunausta,
Tapani Suonto
