Mies vei minut takaisin temppelin ovelle ja minä näin, että perustuksen alta kumpusi vettä… Mies lähti kulkemaan itään. Hänellä oli kädessään mittanuora ja hän mittasi tuhat kyynerää ja kehotti minua kulkemaan puron poikki. Vesi ulottui purossa nilkkoihin asti. Hän mittasi taas tuhat kyynerää ja kehotti minua kulkemaan puron poikki ja nyt vesi ulottui polviin. Taas hän mittasi tuhat kyynerää ja kehotti minua kulkemaan yli ja vesi ulottui lanteisiin. Vielä hän mittasi tuhat kyynerää ja nyt puro oli kasvanut virraksi, jonka yli en päässyt. Virta oli niin syvä, että olisi pitänyt uida, sitä ei voinut ylittää kahlaamalla. (Hes. 47:1–5)
Elämän veden virta kumpuaa läpi Raamatun sen alkulehdiltä aina Ilmestyskirjan loppuun asti. Kun ihminen käyskenteli Jumalansa kanssa paratiisissa, elämän veden virta kasteli paratiisin ja sai sen vihannoimaan. Syntiinlankeemuksen seurauksena virta kuivui ja paratiisi tuhoutui.
Erämaassa sai Israel juoda elävää vettä kalliosta, ja Raamattu sanoo, että se kallio on Kristus.
Jeesus huusi kerran:
Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.
Ja vielä ilmestyskirjan viimeisillä lehdillä Johannes kirjoittaa: Minä näin virran, joka kirkkaana kuin kristalli, juoksi Jumalan ja karitsan valtaistuimesta. Elävän veden virrat virvoittavat meitä vielä ikuisuudessakin. Aina tuon virran lähde on sama: Kristus ja Hänen valtaistuimensa.
Jumalan Henki vei profeetta Hesekielin tuon virran rannalle opettaakseen häntä. Ja mitä hän sai nähdä? Virta lähti ulos temppelistä! Me toivomme sen virtaavan sisälle, ja istumme siellä odottamassa – väsymykseen asti.
Kerran eräs evankelista kysyi yleisöltään: ”Jos Jeesus olisi tänään täällä fyysisesti ja Hän haluaisi sanoa jotain tärkeätä, mitä arvelette, että hän sanoisi meille?” Evankelista antoi itse vastauksen: ”Jeesus sanoisi: ´Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.´” Jos haluamme juoda elävää vettä, meidän on mentävä sinne, missä se virtaa. Virvoittavat vedet virtaavat edelleen siellä, missä syntisille julistetaan evankeliumia, sillä Jeesus on siellä.
Hesekielin näkemä virta alkoi pienestä, mutta se kasvoi ja vei uimavesiin. Moni on saanut kokea tuon virran kosketuksen. Moni on saanut virvoittaa väsyneitä matkamiehen jalkoja noissa matalissa latvavesissä, mutta pysähtynyt siihen. Jumala haluaa viedä sinutkin syvemmälle, aina uimavesiin asti. Jumalalla on varattuna enemmän sinulle ja minulle. Älä tyydy vähempään. Älä tyydy korvikkeisiin. Hesekiel ei jäänyt kahlailemaan virran alkuun, vaan seurasi Herraa ja sai nähdä enemmän. Temppelistä lähtenyt virta ei leventynyt vaan syveni. Ihmisillä voi olla laajaa toimintaa ja paljon touhua, mutta ei syvyyttä. Monet purot voivat ulospäin näyttää vaatimattomilta, jopa säälittäviltä, mutta jos niissä on syvyyttä, ne jättävät ikuisen jälkensä ja saavat kerran kiitoksen Jumalalta, vaikka ihmiset eivät niitä huomaisikaan.
Herra vei Hesekielin virtaan, kun hän seurasi Herraa. Se on Jumalan päämäärä meidänkin elämässämme. Meidän tehtävämme on pysytellä keskellä virtaa, päävirrassa. Virrat saattavat joskus mutkitella ja jakaantuakin moniksi pieniksi puroiksi. Pysyttele päävirrassa, keskellä virtaa. Virran rannalla oli myös rämeitä ja soita. Jos astumme pois tuosta virrasta, saatamme joutua rämeiden ja soiden keskelle ja uuvumme, kun olemme kadottaneet elävän veden virvoittavan vaikutuksen.
Siellä, missä virta syveni ja lopulta tulvi, kaikki puhkesi elämään. Erämaakin puhkeaa kukkaan elävän veden vaikutuksesta. Monen ihmisen sisimmän ovat vallanneet tänään epätoivoiset sielunmaisemat. Älä jää rannalle murehtimaan. Elämän veden virta voi muuttaa meidän synkät sielunmaisemammekin, sille se kumpuaa Karitsan valtaistuimesta. Tuo virta on edelleen täynnä elämää. Se on luotu sinua varten.
Tapani Suonto
